Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkon uskonkappaleet, jotka ovat painettuina pyhässä Kallisarvoisessa helmessä, ovat vuosien mittaan käyneet läpi erinäisiä muutoksia.

Vuonna 1841 apostoli Orson Pratt julkaisi lehtisen otsikolla "An Interesting Account of Several Remarkable Visions" [Kiinnostava kertomus useista hämmästyttävistä näyistä]. Lehtinen oli Joseph Smithin Uskonkappaleiden edeltäjä.

Smith työsti Prattin lausuntoa ja julkaisi toimitetun tekstin kolmellatoista uskonkappaleella kirkon lehdessä Times and Seasons, Vol. 3, March 15, 1842, pp. 709-710.

Vuonna 1850 mormoniapostoli Orson Hyde julkaisi toisen, korjatun listan uskonkappaleista kirkon lehdessä Frontier Guardian, Vol. 2, No. 2, Feb. 20, 1850. Hyden juttu luetteli neljätoista uskonkappaletta. Tämä versio on se, joka otettiin mukaan teokseen Joseph Smith Begins His Work, osa 2.

Kallisarvoisen helmen ensimmäinen painos vuodelta 1851 nojautui kuitenkin vuoden 1842 Times and Seasons-lehden luetteloon sillä erotuksella, että kappaleeseen 10 oli lisätty sana "Amerikan".

Vuoden 1902 laitokseen Kallisarvoisesta helmestä sisältyi uusi korjattu luettelo, mikä lähinnä vastaa nykyistä versiota. Suurin muutos tehtiin kappaleeseen neljä: sana "toimitukset" muutettiin muotoon "ensimmäiset periaatteet".

Uskonkappaleiden eri versiot

1841 "An Interesting Account..." — Pratt
1842 Times and Seasons — Smith (13 artiklaa)
1850 Frontier Guardian — Hyde (14 artiklaa)
1851 Pearl of Great Price (13 artiklaa)
1902 Pearl of Great Price (pari muutosta, yhä 13 artiklaa)

BYU Studies, Vol. 17, No. 2, Winter 1977, pp. 254-256

Neljännessa kappaleessa Joseph Smith opetti, että pelastumiseen vaadittiin vain neljä asiaa: usko Herraan, katumus, kaste ja kätten päällepaneminen Pyhän Hengen saamiseksi. Pian kirjoitettuaan tämän Smith kuitenkin lisäsi mormonismiin uuden opin, jonka mukaan henkilön tarvitsi myös ottaa osaa salaiseen seremoniaan ja tulla vihityksi avioliittoon mormonitemppelissä saavuttaakseen korotuksen Jumalan selestisessä valtakunnassa.

Raamatun yksinkertaisen uskonvaatimuksen sijasta mormonijohtajat ovat opettaneet aina Joseph Smithin ajoista alkaen, että "iankaikkinen elämä" voidaan saavuttaa ainoastaan temppeliavioliiton kautta. Esimerkiksi kirkon 12. presidentti Spencer W. Kimball korosti:

Ainoastaan selestisen avioliiton kautta voidaan löytää kaita tie, kapea polku. Iankaikkista elämää ei voida saavuttaa millään muulla tavalla. Herra puhui hyvin nimenomaisesti ja hyvin tarkasti avioliitosta.
Deseret News, kirkon osasto, 12.11.1977

Toisella kertaa president Kimball antoi suorasanaisen lausunnon, jonka mukaan

sinetöimisen toimitus on ehdoton, ja että ilman sitä ei voi olla pelastusta iankaikkisessa maailmassa, ei iankaikkista elämää. The Ordinances of the Gospel, siteerattuna teoksessa Achieving a Celestial Marriage, s. 204

Mormoniteologia opettaa, että ne, jotka on vihitty avioliittoon temmppelissä, voivat tulla jumaliksi, kun taas ne, jotka kieltäytyvät käymästä läpi endowmenttiseremoniaa, jäävät palvelijoiksi ikuisiksi ajoiksi. Nämä opit ovat tietenkin ortodoksikristityille kovin vastenmielisiä.

Kului monta vuotta Joseph Smithin kuoleman jälkeen, ennen kuin mormonijohtajat nähtävästi tajusivat, ettei neljäs uskonkappale oikeastaan vastannut kirkon opetuksia siitä, mitä vaaditaan iankaikkisen elämän saavuttamiseksi. Koska he tiesivät, että temppelitoimituksia vaadittiin myöskin, johtajat muuttivat kappaletta niin, että usko, katumus, kaste ja kätten päällepano Pyhän Hengen saamiseksi ovatkin vain "evankeliumin ensimmäiset periaatteet ja toimitukset".

Neljäs uskonkappale kuului alunperin näin:

Me uskomme, että nämä toimitukset ovat: ensimmäiseksi, usko Herraan Jeesukseen Kristukseen; toiseksi, parannus; kolmanneksi, upotuskaste syntien anteeksisaamiseksi; neljänneksi, kätten päällepaneminen Pyhän Hengen lahjan saamiseksi. Kallisarvoinen helmi, 1851 laitos, s. 55

Kallisarvoisen helmen nykylaitoksissa se on muutettu muotoon:

Me uskomme, että evankeliumin ensimmäiset periaatteet ja toimitukset ovat: ensimmäiseksi, usko Herraan Jeesukseen Kristukseen; toiseksi, parannus; kolmanneksi, upotuskaste syntien anteeksisaamiseksi; neljänneksi, kätten päällepaneminen Pyhän Hengen lahjan saamiseksi.
Kallisarvoinen helmi, 1997, s. 59

Apostoli Bruce R. McConkie kehui seuraavalla tavalla kirjassaan Mormonioppi:

Opillisen esityksen lyhyyden, selvyyden ja suoruuden puolesta ne ovat ylittämättömät. Kun niitä verrataan kristinuskon mukamas suurimpien ajattelijoiden muotoilemiin sekaviin uskontunnustuksiin, jotka ovat syntyneet riitojen, katkeruuden ja joka sanasta ja pilkusta pitkään kamppailleiden neuvostojen väittelyjen keskellä, niin Uskonkappaleet, jotka ovat yhden ainoan miehen innoitettua kirjoitusta, ovat selvä todistus ilmoituksen hengestä, joka lepäsi profeetan päällä.
Mormon Doctrine, s. 53

Totuudellisempaa olisi sanoa, että mormonikirkon uskonkappaleet ovat merkillisiä siinä, mitä kaikkea ne onnistuvat olemaan sanomatta kirkon opetuksista.

Vaikka Joseph Smith harjoitti moniavioisuutta kirjoittaessaan kappaleet, hän ei tehnyt niissä minkäänlaista viittausta moniavioisuuden oppiin. Hän ei lainkaan maininnut opetusta siitä, että jumalia on monta, että Jumala kerran oli mies, ja että ihmisistä voi tulla jumalia. Uskonkappaleissa ei ollenkaan mainita Opin ja liittojen kirjaa, joka sisältää monia Smithin ilmoituksia ja tunnusomaisia oppeja.

Apostoli McConkienkin oli myönnettävä, että nämä

kappaleet eivät tietenkään pyri tiivistämään kaikkia evankeliumin perusoppeja. ... Uskonkappaleissa ei puhuta sellaisista aiheista kuin selestinen avioliitto, kuolleiden pelastus, temppelityö kaikissa eri vaiheissaan, ylösnousemus, iankaikkisten maailmojen kirkkauksien asteet.
Ibid.

Voisi sanoa, että MAP-kirkon uskonkappaleet pyrkivät salaamaan kaikki ne mormonismin opit, jotka erottavat sen tavallisesta, historiallisesta kristinuskosta.

Nämä tässä alla ovat ne nykyiset, viralliset uskonkappaleet, jotka näytetään sinulle. Jos haluat nähdä, mihin mormonit todella uskovat, mikäli tuntevat kirkkonsa oppeja, lue sivu Epäviralliset uskonkappaleet.

1. Me uskomme Jumalaan, iankaikkiseen Isään, ja hänen Poikaansa, Jeesukseen Kristukseen, ja Pyhään Henkeen.
2. Me uskomme, että ihmiset saavat rangaistuksen omien syntiensä eivätkä Aadamin rikkomuksen tähden.
3. Me uskomme, että kaikki ihmiset voivat pelastua Kristuksen sovituksen ansiosta olemalla kuuliaiset evankeliumin laeille ja toimituksille.
4. Me uskomme, että evankeliumin ensimmäiset periaatteet ja toimitukset ovat: ensimmäiseksi, usko Herraan Jeesukseen Kristukseen; toiseksi, parannus; kolmanneksi, upotuskaste syntien anteeksisaamiseksi; neljänneksi, kätten päällepaneminen Pyhän Hengen lahjan saamiseksi.
5. Me uskomme, että saarnatakseen evankeliumia ja suorittaakseen sen toimituksia ihmisen täytyy olla Jumalan kutsuma profetian kautta ja niiden kätten päällepanemisella, joilla on valtuus.
6. Me uskomme samaan järjestykseen, joka oli alkukirkossa, nimittäin apostoleihin, profeettoihin, paimeniin, opettajiin, evankelistoihin jne.
7. Me uskomme kielten, profetian, ilmoituksen, näkyjen, terveeksitekemisen, kielten selittämisen jne. lahjaan.
8. Me uskomme, että Raamattu on Jumalan sanaa, sikäli kuin se on oikein käännetty; me uskomme, että myös Mormonin Kirja on Jumalan sanaa.
9. Me uskomme kaiken sen, mitä Jumala on ilmoittanut, ja kaiken, mitä hän nykyään ilmoittaa, ja me uskomme, että hän on vielä ilmoittava monia suuria ja tärkeitä Jumalan valtakuntaa koskevia asioita.
10. Me uskomme Israelin todelliseen kokoamiseen, kymmenen sukukunnan takaisin tuomiseen ja siihen, että Siion [Uusi Jerusalem] perustetaan Amerikan mantereelle, että Kristus on henkilökohtaisesti hallitseva maan päällä ja että maa on tuleva uudistetuksi ja saava paratiisillisen kirkkautensa.
11. Me väitämme, että meillä on oikeus palvella kaikkivaltaista Jumalaa omantuntomme vaatimusten mukaisesti, ja sallimme kaikille ihmisille saman oikeuden, palvelevatpa he miten, missä ja mitä tahansa.
12. Me uskomme, että kuninkaille, presidenteille, hallitusmiehille ja esivalloille tulee olla alamainen ja että tulee kunnioittaa, noudattaa ja ylläpitää lakia.
13. Me uskomme, että tulee olla vilpitön, totuudellinen, puhdas, toisen parasta halajava ja hyveellinen ja että tulee tehdä hyvää kaikille; niinpä voimmekin sanoa seuraavamme Paavalin kehotusta — me uskomme kaikki, me toivomme kaikki, me olemme kärsineet paljon ja toivomme voivamme kestää kaikki. Jos on jotakin hyveellistä, rakastettavaa, hyvältä kuuluvaa tai kiitettävää, sitä me etsimme.