Mormonien temppeleitä käytetään
kuolleiden sijaiskastamiseen ja endowmentti- eli temppelipyhitysseremoniaan
sekä eläville että kuolleille. Suurin osa rakennuksessa
toimitettavista menoista kuluu kuolleiden puolesta tehtyyn sijaistyöhön.
Mormoniapostoli
Bruce R. McConkie selitti, miten endowmenttiseremonia on "tiettyjä
erityisiä hengellisiä siunauksia, jotka annetaan kelvollisille
ja uskollisille pyhille temppeleissä ... koska niissä
ja niiden kautta saajille lahjoitetaan voima korkeudesta (Mormon
Doctrine, s. 226-227). Endowment-sana vastaa suunnilleen "lahjaa".
Seremonian aikana osanottajille esitetään luomista ja
lankeemusta ym. kuvaava elokuva, ja heille opetetaan käsimerkkejä,
jotka heidän pitää osata päästäkseen
"selestiseen valtakuntaan" ja siellä mahdollisesti
"korotukseen". Ennen endowmenttiaan mormonille on annettu
alusasu, jota on pidettävä
koko loppuelämä.
Temppeleissä
suoritetaan myös avioliittoon vihkimisiä ja sinetöintejä
"ajaksi ja iankaikkisuudeksi". Mormoniperheet voidaan
sinetöidä yhteen. He toivovat sinetöinnin kautta
voivansa elää yhdessä perheenä myös tuonpuoleisessa.
Ennen
huhtikuun 1990 muutoksia osanottajille sanottiin, että
Endowmentin tarkoitus on valmistaa sinut korotukseen
selestisessä valtakunnassa.
Ne muutettiin tuolloin sanoiksi
Endowmentissasi saat kaikki ne Herran huoneen
toimitukset, jotka ovat tarpeen, jotta voisit palata takaisin
Isäsi luo, ohittaa vartijoina seisovat enkelit osaamalla
antaa heille pyhään Pappeuteen kuuluvat avainsanat,
merkit ja tunnukset, ja saavuttaa iankaikkisen korotuksesi.
Ennen endowmenttiseremonian alkua osanottajille
sanotaan vielä mm. näin uhkaavasti:
Jos jatkatte ja saatte täyden endowmenttinne,
teitä vaaditaan ottamaan päällenne pyhiä velvoituksia,
joiden rikkomisesta seuraa Jumalan tuomio; sillä Jumala ei
salli itseään pilkattavan. Jos joku teistä haluaa
mieluummin jäädä pois kuin hyväksyä nämä
velvoitukset omasta vapaasta tahdostanne ja valinnastanne, voitte
ilmoittaa sen nostamalla kätenne.
Melkoinen velvoitus siis, kun osanottaja ei tiedä
etukäteen, mitä lupaa antaa koko elämänsä
kirkolle. Kaiken lisäksi on melko mahdotonta tuossa tilanteessa
kuvitella nostavansa kätensä ja näyttävänsä
koko joukolle, miten kelvoton epäilevä ja syntinen on,
kun ei halua mennä mukaan.
Kaikki
seremoniatekstien sanat sivuillani ovat tietenkin omaa suomennostani
englannista, eivätkä sen vuoksi sanasta sanaan samoja,
mitä tulee virallisiin suomenkielisiin temppelitoimituksiin.
Rauni Higley suomensi ne aikoinaan ollessaan Salt Lake Cityssä
käännöstoimiston palveluksessa. Joku muu on varmasti
tarkistanut tekstejä hänen jälkeensä useaankin
kertaan, sillä Raunihan jätti kirkon amerikkalaisen miehensä
kanssa vuosia sitten. Näitä tekstejä ei luonnollisestikaan
ole missään saatavilla, joten jatkossakin kaikki tekstit
ovat englannista kääntämiäni, eivät sanatarkkoja.
Sisällön puolesta olen luonnollisesti pyrkinyt suomentamaan
sanat niin tarkasti kuin mahdollista.
Miksi julkistan temppeliseremoniat sivullani
Uskon, että on moraalisesti oikein ja jopa velvollisuuteni
paljastaa se alhainen petos, jota kutsutaan kaunistelevasti temppeliseremonioiksi
tai -toimituksiksi, ja niiden suorittamista paitsi henkilön
itsensä, myös sukulaisten ja tuntemattomienkin puolesta
tehdyksi "työksi" tai jopa "pyhäksi työksi".
Mikään
osa niistä ei ole Jumalan asettama. Hylkään ehdottomasti
sen asenteen, että naurettavat kädenpuristukset, asut
ja valat olisivat jumalallisen innoituksen tuloksia tai välttämättömiä
sen paremmin kenenkään pelastukselle kuin asemalle tuonpuoleisessa.
Minun
oli aina vaikea hyväksyä kirkon "siloiteltu-sinun-parhaaksesi"
-versioita tapahtumista, ja kirkon vuosien kuluessa esittämiä
ristiriitaisia lausuntoja. Lisäksi olin suoraan sanoen ällikällä
lyöty, kun apostoli Packer sanoi, että kolme suurinta
uhkaa kirkkoa vastaan ovat homot, feministit ja n.k. intellektuellit.
Minusta ainakin yksi asia, nimittäin ahdasmieliset ja lyhytnäköiset
johtajat, on paljon ahdistavampi uhka. Mutta kun sain tietää,
että kaikki kuulemani temppeliä koskevat asiat olivat
totta, en voinut enää sulattaa sitä.
Jotkut
voivat väittää, että temppeliseremonioita ei
pidä tuoda julki kunnioituksesta niihin uskovia kohtaan. Vaikka
tällä argumentilla saattaakin pinnalta katsoen olla puolensa,
en voi hyväksyä sitä. Vaikka hyväksyisikin uskonvaraisesti
Joseph Smithin väittämät, niin seremonioiden jumalallisuus
voidaan kieltää jo pelkkien historiallisten tosiasioiden
perusteella. En myöskään usko mormonien puolestaan
osoittavan huomaavaisuutta vaikkapa jonkin "pakanallisena"
pitämänsä riitin tarkastelussa.
Temppeliseremonioiden petoksellisuuden paljastaminen
on tärkeää useista syistä
Ensinnäkin temppeliä käytetään
painostuskeinona, joka jakaa kirkon jäsenistön rahvaaseen:
hiukan huonompiin; ja aateliin: temppelikelpoisiin. Näille
opetetaan eri oppeja sen lattean ja orwellimaisen väitteen
perusteella, että "jotkut eivät kerta kaikkiaan ole
valmiita koko totuudelle".
Toiseksi:
kirkkoa tutkivilla on oikeus tietää koko totuus kirkon
julistamista opeista. Niillä kuudella sileäksi höylätyllä
"keskustelulla", jotka tutkijat saavat lähetyssaarnaajilta,
on hyvin vähän tekemistä mormonismin todellisen harjoittamisen
kanssa. Taaskin väitetään, etteivät tutkijat
ole valmiita kuulemaan näitä "pyhiä" asioita.
Se on vain tekosyy: todellisuudessa näitä naurettavia
juttuja ei esitellä ennen kuin vasta-alkaja on ehtinyt sitoutua
kirkkoon sijoittamalla huomattavan määrän aikaansa,
tarmoaan ja varojaan siihen. Endowmenttia ei voi saada ennen kuin
on ollut kelvollinen jäsen vähintään vuoden.
Kolmanneksi:
kirkko käyttää temppeliä ympäröivää
salaisuuden verhoa työkaluna jäsenten ajatusmaailman kontrolloinnissa:
se pitää jäsenet ruodussa. Estämällä
jäseniä keskustelemasta temppelikokemuksistaan keskenään
kirkko estää heitä samalla löytämästä
toisiaan ja tajuamasta, etteivät yksin he ajattele, miten temppeliseremoniat
ovat tylsät, naurettavat ja okkulttiset ja sitä paitsi
kaikkea muuta kuin innoittavat.
Tiedon
saatavuutta parantaessani autan kirkkoa entuudestaan tuntemattomia
ymmärtämään, mistä tässä kaikessa
on kysymys. Toivottavasti tämä voi myös auttaa tunteidensa
kanssa kamppailevia rehellisiä jäseniä tajuamaan,
etteivät he ole yksin ajatustensa ja tuntemustensa kanssa.
Kuka voi mennä temppeliin?
Jos osoitat olevasi uskollinen, työteliäs
ja kuuliainen, sinua pidetään kelvollisena "ottamaan vastaan endowmenttisi"
jossakin mormonitemppelissä (niitä on n. sata erikokoista ympäri
maailmaa).
Saadaksesi temppelisuosituksen on sinun käytävä
sekä piispan että jonkun vielä ylemmän johtajan,
tavallisesti vaarnanjohtajan puhuttelussa,
jossa sinulta kysellään henkilökohtaisia asioita.
Mikäli papit ovat tyytyväisiä vastauksiisi, saat
eräänlaisen pienen kortin, jossa on henkilötietosi
sekä päivämäärä ja pappien allekirjoitus.
Kortti on lokakuuhun 2002 asti ollut yleensä voimassa vuoden
kerrallaan; tämän jälkeen se voi olla voimassa kaksikin
vuotta. Se näytetään temppelin aulassa työntekijöille
ennen sisäänpääsyä.
Temppelimenot
ovat täysin salattuja niille, jotka eivät ole itse olleet
mukana. Mormonit itse sanovat mieluiten, että ne ovat "pyhiä", mutta
he kohtelevat niitä samoin kuin salaisia asioita. Edes temppelisuosituksen
saaneelle jäsenelle ei kerrota etukäteen seremonian yksityiskohdista.
Sen sijaan rauhoitetaan ensikertalaista sanomalla, että siellä
on temppelityöntekijöitä, jotka koko ajan ohjaavat
kävijöitä tekemään ja sanomaan oikeat asiat,
miten pukeudutaan ym. Temppelimenoista kielletään puhumasta
kenenkään kanssa. Ikävä kyllä itse seremonian
aikana tai sen jälkeenkään selestisessä huoneessa
ei yleensä ole ketään keneltä kysyä mitään,
vaikka haluaisikin. Kuka nyt edes kehtaisi ruveta kyselemään,
saati kyseenalaistamaan, kesken kaiken? Rakennuksen ulkopuolella
ei saa kysellä tapahtumien yksityiskohdista tai kommentoida
niitä.
Temppeleissä
ei tapahdu mitään moraalitonta, kuten joskus saattaa kuulla.
Sen sijaan seremoniat ovat kyllä "kummallisia". Vuonna
1990 endowmenttiseremoniaa vesitettiin niin, etteivät uudet
kävijät enää kauhistuisi verisiä valoja
eivätkä naiset valittaisi alempaa asemaansa miehiin nähden.
Kuten eräs tuttuni vaivautuneesti sanoi, "Parempaan päin
ovat menossa!" Jää vain ihmettelemään,
mitä muuttamista Jumalalta tulleissa seremonioissa voisi olla?
Temppeleissä
järjestetään rituaaleja sekä kuolleille että
eläville. Kuolleiden puolesta käyvät nuoretkin kastattamassa
itseään. Kirkko järjestää erityisiä
temppelimatkoja nuorille jäsenille. He eivät vielä
voi saada omaa endowmenttiseremoniaansa eli temppelipyhitystään,
joka on se kaikkein suurin tapahtuma.
Temppeliseremoniat (endowmentti ym.) |
Ensimmäiset linkit sisältävät itse seremoniatekstin eri muodoissaaan
kirkon varhaisista ajoista alkaen.
Vapaamuurareiden vaikutus mormonismiin |
Joseph
Smith ja monet muut kirkon johtomiehet olivat vapaamuurareita.
|