Monikaan uskonpuolustajista ei tutki miksi
naiset alunperin juuri Utahissa ensinnä saivat äänioikeuden.
Tuskinpa Yhdysvalloista löytyy vielä nykypäivänäkään
sitä patriarkaalisempaa osavaltiota, ja monet amerikkalaiset
kehottavatkin vitsaillen sinne matkustavia vääntämään
kellonsa 50 vuotta taaksepäin.
Ann
Eliza Webb, eräs Brigham Youngin moniavioisista vaimoista,
pani muistiin joitakin nasevia asiaa koskevia kommentteja siitä,
miksi mormonijohtajat halusivat naisilleen äänioikeuden:
Olen usein kuullut itärannikon naisten sanovan,
että heistä Utah on aikaansa edellä ainakin yhdessä
suhteessa: siinä, että sukupuolten välinen tasa-arvoa
siellä arvostetaan niin, että naisille on annettu äänioikeus,
ja että he olivat saaneet naisasiaoikeudet. Ja tiedän,
että jotkut Naisasialiikkeen johtajista kiittävät
Brigham Youngia tästä yhdestä teosta, ja että
he antavat hänen puuhiensa mennä läpi sormien huolimatta
kaikista hänen muista karkeista epäoikeudenmukaisuuksistaan.
Jospa
vain nämä samat radikaalit reformoijat ymmärtäisivät
syyn siihen, miksi äänioikeus annettiin Utahin naisille,
... Nämä reformia kannattavat miehet ja naiset eivät
näy voivan kuvitella, että joissakin tapauksissa naisten
äänioikeudesta voisi olla ehdotonta vahinkoa; he uskovat
näköjään suffragismin saattelevan heidät
tuhatvuotiseen valtakuntaan.
Sillä
saattaa olla sellainen vaikutus Yhdysvaltain muissa osissa, mutta
moniavioisessa Utahissa, jota hallitsee petollinen tyranni, juuri
tämä oikeus, jonka he väittävät kirvoittavan
ne lailliset ja poliittiset kahleet joilla naiset on sidottu,
ja tekevän heistä ehdottoman vapaita, itse asiassa vain
kiristää kettingit tiukemmalle ja tekee heistä
enemmän orjia kuin he koskaan ovat olleet.
Inhottavin
juttu tässä on se, että he itse auttavat kiristämään
omia siteitään, ja tekevät senkin pakon edessä.
Tämän Brigham Youngin ihanan "oikeamielisen"
teon syy on helppo selvittää.
Kun
rautatie (the Union Pacific Railroad) valmistui ja kaivosmiesten
ja muiden pakanallisesta maailmasta kotoisin olevien ulkopuolisten
tulva alkoi virrata territorion alueelle ja asettua sijoilleen
aivan mormonivaltakunnan keskelle, mormonijohtajien hierarkia
alkoi kovasti pelätä, että valta asujaimiston vähitellen
muuttuessa siirtyisi heidän otteestaan pakanoiden käsiin.
He
kolminkertaistaisivat kerralla äänestysvahvuutensa ottamalla
käyttöön naisten äänioikeuden.
Enää
ei epäröity lainkaan; käytäntö pantiin
toimeen, ja se oli niin yleinen ja kattava, että Utahissa
tänä päivänä joka ikisellä naispuolisella
henkilöllä sylissä nukkuvasta pikkuvauvasta vanhimpaan,
sänkyynsidottuun ja vajaamieliseen akkaan asti on äänestysoikeus,
ja hänen on sitä käytettävä.
Wife Number 19
Brigham Youngin hallintokauden aikana Utahin territoriossa
käytettiin numeroituja äänestyslippuja, joiden avulla
voitiin tunnistaa kunkin äänestäjän valinta.
Ehdokkaita valittiin nk. 50 neuvoston salaisissa kokouksissa. Mormonit
äänestivät noita ehdokkaita.
Aina
1800-luvun lopulle saakka mormonijohtajat tukivat tiettyjä
ehdokkaita ja sanelivat laumalleen, ketä piti äänestää.
Vuoden 1896 vaalissa kirkon johtajat päättivät antaa
tukensa republikaaneille.
Seitsenkymmen
B. H. Roberts asettui demokraattisen puolueen ehdokkaaksi ja rankaisuksi
häneltä otettiin jäsenoikeudet pois joksikin aikaa.
Hän menetti myös paikkansa seitsenkymmenten koorumissa
"koska ei ollut sopusoinnussa johtavien veljien kanssa"
kunnes "tekisi parannuksen".
Apostoli
Moses Thatcher asettui demokraattisen puolueen senaattoriehdokkaaksi,
häneltä otettiin jäsenoikeudet pois ja pantiin pois
kahdentoista apostolin koorumista koska hän "osoitti merkkejä
luopumuksen hengestä".
Mormonijohtajat
eivät lakanneet suoranaisesti sekoittamasta kirkkoa ja politiikkaa
ennen kuin v. 1904, jolloin kiusalliset Reed Smootin kuulustelut
pakottivat heidät siihen. Vielä tänäänkin
kirkko sekaantuu politiikkaan "moraalisten kysymysten"
varjolla, ja kehottaa jäseniään äänestämään
yhtenä blokkina tietyllä tavalla.
|