Artikkelit

Vuoden 1976 yleiskonferenssissa asetettiin Joseph Smithin Ohiossa 1836 saamakseen ilmoitukseksi oletettu näky äänestyksen alaiseksi. "Tukisivatko" paikallaolijat sitä pyhän kirjoituksen osana, joka näin liitettäisiin Opin ja liittojen kirjan luvuksi 137?

Oletko koskaan tarkistanut esipuheessa viitattuun kohtaan kirkon historiakirjassa? Lainaan ensin tähän koko luvun nykyisestä v. 1997 suomenkielisestä painoksesta:

NÄKY, joka annettiin Joseph Smithille, profeetalle, Kirtlandissä Ohiossa, 21. tammikuuta 1836. Kysymyksessä oli endowmenttoimitusten antaminen sellaisessa muodossa kuin ne oli ilmoitettu. — Ks. History of the Church, osa 2, s. 380-381. — Näky selestisestä valtakunnasta. — Oppi kuolleitten pelastuksesta ilmoitetaan. — Kaikki lapset pelastuvat selestiseen valtakuntaan.

1. Taivaat aukenivat meille ja minä näin Jumalan selestisen valtakunnan ja sen kirkkauden; olinko ruumiissani vai en, en tiedä.
2. Näin sen portin sanomattoman kauneuden, josta tuon valtakunnan perilliset astuvat sisälle ja joka oli kuin tulenliekkien ympäröimä.
3. Näin myös Jumalan liekehtivän valtaistuimen, jolla istuivat Isä ja Poika.
4. Näin tuon valtakunnan kauniit kadut, jotka olivat ikään kuin kullalla päällystetyt.
5. Näin isä Aadamin ja Aabrahamin sekä isäni ja äitini ja veljeni Alvinin, joka on kauan sitten nukkunut pois,
6. ja ihmettelin, miten hän oli saanut perintöosan tuossa valtakunnassa, sillä olihan hän erinnyt tästä elämästä, ennen kuin Herra oli ryhtynyt kokoamaan Israelia toista kertaa eikä häntä ollut kastettu syntien anteeksisaamiseksi.
7. Niin Herran ääni tuli minulle sanoen: Kaikki, jotka ovat kuolleet tietämättä tästä evankeliumista, mutta jotka olisivat ottaneet sen vastaan, jos heidan olisi sallittu viipyä maan päällä, ovat Jumalan selestisen valtakunnan perillisiä.
8. Samoin kaikki, jotka tästä lähtien kuolevat siitä tietämättä, mutta jotka olisivat ottaneet sen vastaan koko sydämestään, ovat valtakunnan perillisiä.
9. Sillä minä, Herra, tuomitsen kaikki ihmiset heidän tekojensa mukaan, heidän sydämensä halajamisen mukaan.
10. Ja minä näin myös, että kaikki lapset, jotka kuolevat, ennen kuin saavuttavat vastuullisen iän, pelastuvat taivaan selestiseen valtakuntaan.

Johtavat veljet eivät kertoneet läsnäoleville äänestäjille, että kokonaisia kappaleita (216 sanaa) oli mielivaltaisesti jätetty pois tästä historiakirjaan muistiinpannun näyn LK:n versiosta. Poistojen syyksi on helppo arvata sen, että noissa osissa oli mukana neljä niin ilmiselvästi väärää profetiaa, että rivijäsenkin olisi sen huomannut, ja sen vuoksi ne haluttiin sensuroida.

Mitä näissä pois jätetyissä osissa sitten väitettiin? On luettava kirkon virallisesta historiasta asianomainen kohta, jossa Joseph Smith profetoi myös seuraavaa:

• Näin Karitsan Kaksitoista apostolia, jotka nyt ovat maan päällä, jotka pitävät tämän viimeisen armotalouden avaimia hallussaan, vieraissa maissa, seisomassa yhdessä piirin muodossa, hyvin nääntyneinä, vaatteet tahraisina ja jalat paisuneina, silmät alas luotuina, ja Jeesuksen seisomassa heidän keskellään, eivätkä he nähneet häntä. Vapahtaja katsoi heitä ja itki.
• Näin myös vanhin M'Lellinin etelässä seisomassa kukkulalla suuren väkijoukon ympäröimänä saarnaten heille, ja rampa mies seisoi hänen edessään tukien itseään kainalosauvoillaan; hän heitti ne maahan hänen sanastaan ja hypähti kuin hirvi Jumalan sanan voimasta.
• Näin myös vanhin Brigham Youngin seisomassa vieraalla maalla kaukana etelässä ja lännessä autiossa paikassa kivellä noin tusinan värillisen miehen keskellä, jotka vaikuttivat vihamielisiltä. Hän saarnasi heille heidän omalla kielellään, ja Jumalan enkeli seisoi hänen yläpuolellaan esiinvedetty miekka kädessään suojellen häntä, mutta hän ei nähnyt sitä.
• Ja lopuksi näin nuo Kaksitoista Jumalan selestisessä valtakunnassa. Näin myös Siionin vapautuksen ja monia muita asioita, joita ihmisen kieli ei voi täysin kuvailla.

Jos nämä nyt olisivat totta, se olisi todella innoittava ja ihmeellinen julistus. Uskollisten mormonien kannalta on valitettavaa, että nopea katsaus kirkon historiaan osoittaa nuo profetiat vääriksi.

Ensinnäkin Smith väitti nähneensä omat mormoniapostolinsa selestisessä valtakunnassa. Tätä on vaikea kuvitella, sillä Smithin ja suurimman osan apostoleista välillä oli jo ollut hankaluuksia alkaen Kirtlandissä, Ohiossa.

Profetian alkuosan sanat ovat hienoinen moite heidän vastustettuaan hänen tahtoaan: "nääntyneinä ... tahraisina ... silmät alas luotuina ... Vapahtaja katsoi heitä ja itki." Smith vaati heitä palaamaan ruotuun ja alistumaan täysin hänen arvovaltansa alle. Lopussa on sitten mainittu itse porkkana, läsnäolo Jumalan selestisessä valtakunnassa.

Hänen lausumansa "niin Herran ääni tuli minulle sanoen" vaikutti kuitenkin apostoleihin ilmeisestikin hyvin vähän, sillä ainakin seitsemän mainituista kahdestatoista lähti itse tai erotettiin kirkosta:

• John F. Boynton ja Luke S. Johnson (1837)
• Lyman Johnson (1838)
• William E. M'Lellin (c.1838)
• Thomas B. Marsh ja Orson Hyde (1838)
• William Smith (1845)

Miten he olisivat voineet päästä selestiseen valtakuntaan näissä olosuhteissa? Eivät mitenkäään. Paitsi että heidän oma luopumuksensa tai erotuksensa kirosi heidät, myös kirkon kirjoitukset hylkäsivät heidät. LK 84:40-41 sanoo selvästi:

Sen tähden kaikki ne, jotka ottavat vastaan pappeuden ottavat vastaan tämän minun Isäni valan ja liiton, jota hän ei voi rikkoa, eikä sitä voi kumota.
Mutta sillä, joka rikkoo tämän liiton sen jälkeen kun on ottanut sen vastaan ja kääntyy siitä kokonaan pois, ei ole oleva syntien anteeksiantoa, ei tässä maailmassa eikä tulevassa;

Jotkut miehistä palasivat kirkkoon, mutta pystyivät tuskin pitämään yllä tasoa, joka oikeuttaisi paikkaan selestisen valtakunnan korotukseen. Useimmat jäivät pois loppuelämäkseen. Sen vuoksi profeetallinen sana "näin nuo Kaksitoista Jumalan selestisessä valtakunnassa" on ilmiselvästi väärä. Se olisi ollut väärä vaikka vain yksikin olisi luopunut kirkosta.

Toiseksi näky M'Lellinistä saarnaamassa ja tekemässä ihmeitä etelässä ei koskaan toteutunut, sillä hän luopui kirkosta.

Kolmanneksi, vaikka Brigham Young veikin mormonit länteen ja oli suuri uudisasuttaja ja puhuja, näky Youngista saarnaamassa värillisille heidän omalla kielellään jossain kaukaisessa, vieraassa paikassa ei toteutunut. Ainakaan sellaisesta ei ole olemassa mitään todisteita — mainintoja päiväkirjoissa tai muita merkintöjä, jotka koskevat hänen hallinta-aikaansa apostolina ja profeettana.

Neljänneksi: "Siionia" eli mormonien Independenceä Missourissa ei ole milloinkaan "vapautettu" lähes 170 vuoden kuluessa profetiasta laskien.

Onko siis ihme, ettei näitä kohtia otettu mukaan lukuun 137?

Asianomainen kohta kirkon historiakirjasta