Artikkelit



Aadam = Jumala -paradoksi

On tuskin olemassa muuta aihetta MAP-kirkon historiassa, joka olisi tuottanut enempää kiistoja, kieltämisiä, asian väärin esittämistä ja suoranaista petollisuutta, kuin niin kutsuttu Aadam = Jumala -oppi. Mikä se oikeastaan on?

Ihmisen luominen

Lyhyesti sanottuna tämä oppi, jota Brigham Young levitti, sisälsi seuraavaa:

Ennen tuloaan maan päälle Aadam ja Eeva olivat olentoja, jotka olivat käyneet läpi kuolevaisuuden jollakin toisella planeetalla ja ansainneet selestisen korotuksen, eli heistä oli tullut jumalia. Patriarkaalisen päänsä Elohimin johdolla Aadam, joka silloin tunnettiin arkkienkeli Miikaelina, laskeutui järjestämään maata Jehovan kanssa. Ennen kuin Miikael järjesti materian fyysiseksi maaksi, hän pani alulle kaikkien planeetalle tulevien henget, myöskin Jeesuksen hengen.
Sitten Aadam ja Eeva tulivat maan päälle selestisissä ruumiissaan lihaa ja luita (ei verta). Syömällä maan hedelmiä heidän ruumiinsa muuttuivat kuolevaisiksi, ja 'unohduksen verho' laskeutui heidän ylleen estäen heitä muistamasta aikaisempia olemassaolojaan jumaluuksina.
Syntiinlankeemus oli suunniteltu ja tarpeellinen askel jotta ihmiskunnan tabernaakkeleita (ruumiita) voitaisiin alkaa valmistaa ja näin saattaa aikaisemmassa olemassaolossa sijaitsevat henget alkamaan matkansa kohti korotusta.
Tämän tehtävän suoritettuaan Aadam ja Eeva palasivat aikaisempaan kirkkauteensa selestisessä valtakunnassa. Aikanaan isä Aadam kohtasi neitsyt Marian ja siitti Jeesuksen lihassa samalla tavalla kuin kaikki ihmiset siitetään.
Ennen tuhatvuotista valtakuntaa Aadam on lisäävä Kristuksen luottamustehtävää koskemaan koko maailmaa, antaen Kristukselle voiman ja valtuuden hallita tuhat vuotta. Maailman lopussa Kristus sitten luovuttaa valtakuntansa isä Aadamille, joka vuorostaan luovuttaa oman valtakuntansa omalle isälleen, ja niin edelleen. Uskollisilla mormoneilla, jotka ovat pitäneet selestiset lait, on myös mahdollisuus sellaiseen iankaikkiseen lisääntymiseen tulemalla muiden maailmoiden Aadameiksi ja Eevoiksi.
Ylläoleva kuulostaa aika kummalta useimpien mormonien mielestä, kun he kuulevat sen ensi kertaa. Useimmista muista kristityistä se on naurettavaa, ja on ymmärrettävää miksi siitä kohuttiin niin kovasti, kun ulkopuoliset tulivat siitä tietoisiksi 1800-luvun loppupuoliskolla.
Kirkon selitykset tästä epätavallisesta opista ovat vaihdelleet ajan kuluessa. Vaikka Brigham Young opetti sitä vuosikymmenien ajan ja kirkon johtavat auktoriteetit hyväksyivät sen tuolloin (huomattavan poikkeuksen teki Orson Pratt), ulkopuolisten hyökkäykset jätettiin yleensä huomiotta tai sitten paikalliset johtajat, jotka eivät olleet täysin tietoisia opetusten ulottuvuudesta, antoivat kieltäviä lausuntoja. Kun kirkko sitten siirtyi 20. vuosisadalle, tunsivat johtavat auktoriteetit, että oli paras olla keskustelematta asiasta ja antaa sen vaipua unhoon, oppia silti kieltämättä.
Ulkopuoliset jatkoivat kuitenkin asian käsittelyä siteeraten pisteliäästi Brigham Youngin lausumia, jotka erityisesti koskivat oppia. Viime aikoina kirkko on kohdannut haasteen antamalla vääristettyä tietoa, kuten esimerkiksi näissä kohdissa:
"Me varoitamme teitä levittämästä oppeja, jotka eivät ole pyhien kirjoitusten mukaisia ja joita joidenkin menneiden sukupolvien johtavien auktoriteettien väitetään opettaneen. Sellainen on esimerkiksi Aadam = Jumala -teoria. Me tuomitsemme sen teorian ja toivomme, että kaikki varovat sitä ja muita sen kaltaisia vääriä oppeja."
Spencer W. Kimball, Deseret News, Church Section, 9.10.1976

"... On niitä, jotka uskovat, tai sanovat uskovansa, että Aadam on meidän isämme ja Jumalamme, että hän on meidän henkiemme ja ruumiidemme isä, ja että häntä me palvomme. Perkele pitää tätä harhaoppia yllä keinona hankkia käännynnäisiä palvontaan. Se on vastoin koko pelastussuunnitelmaa, joka ilmenee pyhistä kirjoituksista. Se, joka on lukenut Mormonin kirjan ja se, joka on saanut temppeliendowmenttinsa, ja silti uskoo Aadam = Jumala -teoriaan, ei ansaitse tulla pelastetuksi."
Apostoli Bruce R. McConkie Brigham Youngin yliopiston Marriott Centerissä pitämässään puheessa v. 1980.

Ankaria sanoja, sillä ne tuomitsevat kirvelevällä tavalla sekä itse opin että henkilön, joka oli kirkon toinen "profeetta, näkijä ja ilmoituksensaaja".

Seuraavasta käy ilmi kuinka Brigham Young

  1. opetti oppia avoimesti
  2. opetti sitä vuosikausia
  3. opetti sitä huolimatta mm. Orson Prattin kiihkeästä vastustuksesta
  4. väitti että Joseph Smith itse opetti sitä
  5. vahvisti, että Jumala itse paljasti sen hänelle
  6. mikä merkittävintä, sisällytti opin kirkon pyhimpiin rituaaleihin, temppeliendowmenttiin, missä se pysyi seuraavien kolmen presidentin aikanakin.

Brigham Young Eräs asia on muuttunut huomattavasti viime vuosina — useimmat mormonikirkon puolestapuhujat, jotka ovat tutkineet asiaa, myöntävät avoimesti, että Brigham Young uskoi tähän oppiin. Puolustaakseen hänen profeetanasemaansa samoin kuin kirkon itsensä auktoriteettia he käyttävät seuraavaa järkeilyä: Se ei ollut virallinen oppi, vaan vain hänen yksityinen mielipiteensä. Ihme kyllä Young tunnusti tätä oppia paitsi yksityisesti, myös seuraavilla näyttämöillä:

  • Profeettain koulu
  • puolivuotisyleiskonferenssi
  • puolivuotispappeuskonferenssi
  • temppeli.
Epäilemättä Young omasta mielestään levitti oppia profeetan-ominaisuudessaan kirkossa. Hän aikoi opista MAP-kirkon jumalakäsityksen laajentumaa, ja tarkoitti että siitä tulisi olennainen osa jokaisen pyhän uskomuksesta jumaluuteen.
Brigham Young ei yksinään opettanut sitä, vaan se liitettiin jokaiseen evankeliumin ja opin opetukseen. Temppelissä sitä opetettin kirjaimellisesti osana verhon luona annettavaa luentoa. Se löytyy Brigham Youngin, Wilford Woodruffin ja muiden kirkon johtajien saarnoista.
Kirkon julkaisuista kuten Deseret Newsistä ja Elders' Journalista (Vanhinten lehti) tuli kanavia opin käytäntöön saattamiselle. Sitä opetettiin myös lähetyssaarnaajajulkaisuissa ja se kuvastuu tuon ajan kirkon kirjoituksissa ja lauluissa. On olemassa selviä merkkejä siitä, että Joseph Smith itse aikoi panna opin käytäntöön, kuten Brigham Young väittikin.
Tarkastelkaamme aluksi Brigham Youngin omia sanoja (niitä on olemassa paljon enemmän kuin mitä tässä otetaan esille) ja lähteitä sekä ajankohtaa, jolloin hän puhui:
"Hän on meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen sekä ruumiin että hengen Jumala ja isä: ja hän on meidän henkiemme isä ja meidän lihamme isä alussa. Ette väitä vastaan kun joku apostoli sanoo, että hän tosiasiallisesti on meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja isä, ja meidän henkiemme isä...
Sanon teille yksinkertaisesti, että hän on meidän isämme; meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja isä, ja meidän henkiemme isä ...
Sanon, ettei häntä tehty tämän maankamaran tomusta, vaan sen maankamaran tomusta, jolla hän kunnioitti kutsumustaan, uskoi Pelastajaansa eli vanhempaan veljeensä, ja uskollisuutensa kautta pelastettiin ja sai kirkkauden ylösnousemuksen ...
Meidän henkemme ja koko ihmiskunnan henget saivat alkunsa Aadamista ja Eevasta ...
Sanon teille, että kun näette Isänne taivaassa, näette Aadamin; kun näette äitinne, joka kantoi teidän henkeänne, näette äiti Eevan."
Brigham Young saarnojen käsikirjoituksia, 8.10.1854

"Aadam oli kuolematon olento kun hän tuli maan päälle. Hän oli elänyt samankaltaisen maan päällä. Hän oli saanut pappeuden ja sen avaimet, ja oli ollut uskollinen kaikessa, saanut ylösnousemuksen ja korotuksensa jota kruunasi kirkkaus, kuolemattomuuden ja iankaikkisen elämän, ja laskettiin Jumalien joukkoon, sillä sellainen hänestä tuli uskollisuutensa kautta."
Brigham Youngia siteerattu L. John Nuttallin päiväkirjassa, 7.2.1887

"Nyt kuulkaa, maan asukkaat, juutalaiset ja pakanat, pyhät ja syntiset! Kun isämme Aadam tuli Eedenin puutarhaan, hän tuli sinne selestisessä ruumiissa, ja toi mukanaan Eevan, yhden vaimoistaan. Hän auttoi tämän maailman luomisessa ja järjestämisessä. Hän on Miikael, arkkienkeli, Vanhaikäinen! josta pyhät miehet ovat kirjoittaneet ja puhuneet. Hän on meidän Isämme ja meidän Jumalamme ja ainoa Jumala jonka kanssa joudumme tekemisiin. Jokainen maan asukas, tunnustaa hän sitten kristillistä uskoa tai ei, on joutuva kuulemaan sen, ja tietää sen ennemmin tai myöhemmin...
Kun Aadam ja Eeva olivat syöneet kiellettyä hedelmää, heidän ruumiinsa muuttuivat kuolevaisiksi sen vaikutuksesta ja siksi heidän jälkeläisensä olivat kuolevaisia. Kun neitsyt Maria tuli raskaaksi Jeesus-lapsesta, Isä oli siittänyt hänet oman kuvansa mukaan. Ei hän siinnyt Pyhästä Hengestä. Ja kuka on tuo Isä? Hän on ihmissuvun ensimmäinen; ja kun hän sai ruumiin, sen pani alkuun hänen Isänsä taivaassa. ...
Sama henkilö joka oli Eedenin puutarhassa, ja joka on meidän Taivaallinen isämme, siitti lihassa Jeesuksen, vanhemman veljemme. Miettiköön jokainen, joka nämä opit kuulee, ennen kuin väheksyy niitä ja kohtelee niitä välinpitämättömyydellä, koska hän todistaa pelastuksestaan tai tuomiostaan."
9.4.1852 Journal of Discourses, Vol. 1, ss. 50-51.

"Kuka hänet pani alkuun? Hänen Isänsä, ja hänen isänsä on meidän Jumalamme, meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen isä. Kuka hän on? Hän on Isä Aadam; Miikael; Vanhaikäinen."
Brigham Youngin saarnojen käsikirjoituksia, 19.2.1854

"Joitakin vuosia sitten ilmoitin opin, jonka mukaan Aadam on meidän Isämme ja Jumalamme. Tämä koituu kiroukseksi monille Israelin vanhimmille johtuen heidän tyhmyydestään sitä kohtaan. Vielä he jatkuvasti matelevat pimeydessä. Se on yksi taivaan tarkoituksenmukaisen järjestelyn kirkkaimpia ilmoituksia. Silti tämä maailma pitää sitä pilkkanaan."
Brigham Youngin saarnojen käsikirjoituksia, 8.10.1861

"On vain yksi elävä ja tosi jumala, henkiemme isä. No, kuka on tämä henkiemme isä? ... Kerran otin vapauden kertoa sen, ja kerroin sen tavalla, joka ei saavuttanut heidän ymmärtämystään, ja ehkä otan asian esille uudelleen tänä iltana, ettekä te ymmärrä, mutta teillä on Kaikkivaltiaan henki luonanne auttamassa teitä arvostamaan sitä. ... Tiedän, että se on aihe, joka ei tunnu niin läheiseltä ymmärryksellemme tänä päivänä kuin toivoisimme tai mitä se jonakin päivänä on oleva, ja se on aihe, jonka ei pitäisi häiritä meitä lainkaan, kaikki senkaltaiset asiat selviävät mielissänne vähitellen.
Kerron teille uskomukseni persoonasta jota kutsutaan Vanhaikäiseksi, Ruhtinaaksi jne., mutta en kerro sitä saadakseni muiden mielissä asian päätetyksi; vaikka minulle tämä on yhtä kirkas kuin aurinko, yhtä yksinkertaista kuin aakkosto. Ymmärrän sen kuin tieni kotiin. En ymmärtänyt sitä ennen kuin mieleni valaistiin hengellä ja Jumalan ilmoituksilla; niin ette myöskään te ymmärrä ennen kuin Isämme taivaassa ilmoittaa asiat teille. Minun mielessäni ja tunteissani nuo asiat ovat kaikki selviä ja helppoja ymmärtää."
Brigham Youngin saarnojen käsikirjoituksia, 25.4.1855

"Kuinka paljon onkaan epäuskoa Myöhempien Aikojen Pyhien mielissä yhdestä erityisestä opinkappaleesta, jonka paljastin heille — ja jonka Jumala paljasti minulle — nimittäin että Aadam on Isämme ja Jumalamme — ... Isämme Aadam on mies, joka seisoo portilla ja hänellä on iankaikkisen elämän ja pelastuksen avaimet kaikille lapsilleen, jotka ovat tulleet tai tulevat maan päälle...
Me sanomme, että Isä Aadam tuli tänne ja auttoi maan muodostamisessa. Kuka hän on? Hän on Miikael, suuri ruhtinas, ja Eloheim sanoi hänelle "mene ja valmista maa." ...
Isä Aadam tuli tänne, ja sitten he toivat hänen vaimonsa... Sitten hän sanoi: "Haluan henkilapsieni tulevan ja asuvan täällä. Kerran minä asuin kuolevaisessa tilassa samankaltaisen maan päällä. Minä olin uskollinen, sain kruununi ja korotukseni. Minulla on etuoikeus jatkaa työtäni, ja sen lisääntymiselle ei ole loppua. Haluan, että minulle henkimaailmassa syntyneet lapset tulevat tänne ja saavat lihalliset ruumiit."
Deseret News, 18.6.1873

Varmasti ne, jotka kuuntelivat Brigham Youngia, olivat tietoisia tästä opista, kuten seuraavat sitaatit osoittavat:
Hosea Stout — "Taas kokous tänä iltana. Presidentti B. Young opetti että Aadam oli Jeesuksen isä ja ainoa Jumala meille."
Hosea Stoutin päiväkirja, perjantai 9.4.1852

Samuel Roger — "Meillä oli paras konferenssi, mihin koskaan olen ottanut osaa. Presidentti Brigham Young sanoi, että henkemme syntyivät ennen kuin Aadam tuli maan päälle, ja että Aadam auttoi maan muodostamisessa, että hänellä oli selestinen ruumis tullessaan maan päälle, ja että hän toi vaimonsa tai yhden vaimoistaan mukanaa, ja että Eeva oli myös selestinen olento, ja että he söivät maan hedelmiä kunnes saivat maan lapsia, hän sanoi että Aadam on ainoa Jumala meille, ja että Pyhä Henki ei siittänyt Kristusta vaan sen teki Isä Aadam."
Samuel Rogerin päiväkirja, 16.4.1852

Wilford Woodruff — "Sitten puhui presidentti Brigham Young & teki paljon hyviä huomautuksia...
Hän sanoi että meidän Jumalamme oli Isä Aadam. Hän oli Pelastajan Jeesuksen Kristuksen Isä -- Meidän Jumalamme ei ollut enempää eikä vähempää kuin Aadam, arkkienkeli Miikael."
Wilford Woodruffin päiväkirja, 19.2.1854

Heber C. Kimball — "Olen kokemuksesta oppinut, ettei tälle ihmiskunnalle ole muuta Jumalaa kuin tämä yksi, ja Hän on Herra mitä tulee tähän maahan -- ensimmäinen ihminen. Tuo ensimmäinen ihminen lähetti oman poikansa pelastamaan maailmaa.
Journal of Discourses, 4:1

Ennen vuotta 1900 mormonien temppeliseremonia opetti tarkoin sanakääntein Aadam—Jumala-oppia. Ellei endowmentin vastaanottaja ollut saanut tätä tietoa symbolisessa muodossa siihen mennessä kun lähestyi verhoa, se annettiin hänelle "luennossa verhon luona". Brigham Young pani tuon luennon alulle 1.2.1877 St. Georgen temppelissä, ja aikoi siitä mallia kaikille verhon luona annetuille luennoille. L. John Nuttall, joka toimi temppelin kirjurina Brigham Youngin johdon alaisena, kirjasi sen ja auttoi lopullisesti muodostamaan sen. Seuraava teksti on hänen päiväkirjastaan, ja edustaa luennon ydinsisältöä:
Luomistyönsä aikana Jumalat sopivat keskenään maan muodostamisesta ja siitä että Miikael eli Aadam pannaan sen päälle. Nämä asiat joista olen puhunut ovat niitä joita kutsutaan jumaluuden mysteereiksi, mutta ne saavat teidät ymmärtämään Jeesuksen ilmauksen, jonka hän puhui Jerusalemissa ollessaan: "Tämä on iankaikkinen elämä, että he tuntevat sinut, joka yksin olet totinen Jumala, ja hänet, jonka sinä olet lähettänyt, Jeesuksen Kristuksen." [Joh. 17:3]
... Aadam oli kuolematon olento joka tuli tämän maan päälle; hän oli asunut samankaltaisen maan päällä kuin meidän maamme; hän oli saanut pappeuden ja sen avaimet, ja oli ollut uskollinen kaikessa ja saavuttanut ylösnousemuksensa ja korotuksensa, ja kruunattiin kirkkaudella, kuolemattomuudella ja iankaikkisilla elämillä, ja laskettiin Jumalien joukkoon sillä sellainen hänestä tuli uskollisuutensa kautta. Ja hän oli pannut alkuun kaikki henget jotka tulisivat tämän maan päälle.
Ja Eeva, meidän yhteinen äitimme, joka on kaiken elävän äiti, kantoi noita henkiä selestisessä maailmassa. Ja kun Elohim, Jehova ja Miikael, joka on Aadam, yhteinen isämme, järjestivät tämän maailman, Aadamilla ja Eevalla oli etuoikeus jatkaa etenemisen työtä. Siispä he tulivat tämän maan päälle ja panivat alkuun suuren työn muovaten ruumiita, joissa nuo henget voisivat asua. Ja kun Aadam ja ne jotka häntä auttoivat olivat saaneet tämän valtakunnan, meidän maailmamme, valmiiksi, hän tuli sinne, ja nukkui ja unohti kaiken, ja hänestä tuli kuin pieni lapsi...
... Kun Aadam ja Eeva asetettiin tämän maan päälle, he olivat kuolemattomia olentoja lihaa, luuta ja jänteitä. Mutta syödessään maan hedelmiä puutarhassa hoitaessaan maata heidän ruumiinsa muuttuivat kuolemattomista kuolevaisiksi olennoiksi joissa veri kiersi heidän suonissaan elämän toimintana...
Isä Aadamin vanhin poika (Pelastaja Jeesus), joka on perheen perillinen, on isä Aadamin esikoinen henkimaailmassa, joka lihan tavan mukaan on ainosyntyinen niin kuin on kirjoitettu. (Jumaluudessaan hän oli mennyt takaisin henkimaailmaan ja sitten tuli hengessä Mariaan ja hän tuli raskaaksi.) Sillä kun Aadam ja Eeva olivat saattaneet loppuun työnsä tässä maailmassa, he eivät laskeneet ruumiitaan tomuun, vaan palasivat henkimaailmaan josta olivat tulleet.
L. John Nuttallin päiväkirja, 7.2.1877
Tämä luento säilyi temppeliseremonian osana presidenttien Brigham Young, John Taylor, Wilford Woodruff ja Lorenzo Snow kausilla.

Orson PrattApostoli Orson Pratt kieltäytyi vakaasti hyväksymästä oppia ja kävi jatkuvaa kiistaa Brigham Youngin kanssa vuosikausia. Vuonna 1875, noin kaksi vuotta ennen kuolemaansa, Brigham Young järjesti uudelleen Kahdentoista koorumin virkaikäjärjestyksen asettaen kolme muuta Orson Prattin edelle. Pratt ei siten kohonnut kirkon presidentiksi, mikä olisi tapahtunut ilman muutosta. Young väitti, että se tapahtui Prattin kirkosta erottamisen johdosta v. 1842, vaikka asian ydin näyttää olleen siinä, ettei hän milloinkaan halunnut Prattista seuraajaansa. Sivuhuomautuksena mainittakoon, että Prattin [väliaikainen] erotus oli tulosta hänen kapinoinnistaan Joseph Smithiä vastaan, koska Smith aikoi avioitua Sarah Prattin kanssa sen jälkeen kun oli lähettänyt Orsonin merentakaisiin maihin lähetystyöhön.
Vuonna 1860 Kahdentoista koorumi kokoontui keskustelemaan Prattin vastustuksesta Youngin opetuksia kohtaan:

O. Pratt: Mitä tulee siihen, että Aadam olisi meidän Isämme ja Jumalamme; en ole tuonut sitä julki, mutta sanon suoraan, etten tunne mitään luottamusta siihen, vaikka veli Kimball on sitä puolustanut korokkeelta, ja sen on jälkeenpäin vahvistanut veli Brigham.
Olen kuullut veli Brighamin sanovan, että Aadam on meidän henkiemme Isä ja että hän tuli tänne langetakseen syntiin omien lastensa tähden; ja minä sanoin hänelle, se johtaa loputtomaan määrään syntiinlankeemuksia, jotka saavat aikaan surua ja kuolemaa; tämä on vastenmielistä tunteilleni...
O. Hyde (Koorumin presidentti): Jos väittää, että tämä on Jumalan valtakunta ja että on olemassa johtava voima, ja myöntää, että hän voi edistää harhaista oppia, on kuin laskisi kirveen puun juurelle. Sallisiko Hän puhetorvensa harhautua? Ei, Hän poistaisi hänet, ja panisi toisen hänen tilalleen. Veli Brigham saattaa erehtyä hevosen tai talon ja maan hinnassa, mutta Jumalan ilmoitusten kyseessä ollessa, kuka sanoo: "Näin sanoo Herra", ellei niin ole laita? En tiedä yhtään tapausta.
Kuka on taivaallinen Isämme? Yhtä hyvin Isä Aadam kuin kukaan toinen hyvä ja lain pitävä olento. Minä olen näkevä hänet joskus, jos teen oikein.
J. Taylor: Kun veli Brigham kertoo minulle jotakin, minä otan sen vastaan ilmoituksena. Jotkut asiat vaikuttavat ristiriitaisilta olematta sitä todella.
O. Hyde: En minä näe mitään ristiriitaa tai vastakohtia B. Youngin & J. Smithin välillä.
G. A. Smith: Hänen [Orsonin] on tunnustettava Brigham Young kirkon presidentiksi joka toimii tehtävässään, mutta hän [Orson] tunnustaa hänet vain höpöttäväksi tyhmyri-paraksi, hän [Orson] saarnaa oppeja jotka ovat Josephia ja kaikkia muita ilmoituksia vastaan.
Kuten Brigham Young väitti, Aadam—Jumala-oppi sai todennäköisesti alkunsa Joseph Smithistä, joka ei koskaan avoimesti julistanut oppia, kuten ei myöskään julkisesti saarnannut moniavioisuutta. Seuraavat lähteet vahvistavat tätä näkökulmaa:
Onko taivaitten taivaassa johtajaa? Kyllä, emmekä voi tulla toimeen ilman sellaista, kuka hän onkin, voi häntä kutsua Jumalaksi. Joseph sanoi, että Aadam on Isämme ja Jumalamme.
Brigham Young, Journal History of the Church, 14.5.1876

Profeettojen koulun kokouksessa presidentti Young sanoi, että Aadam oli Miikael, arkkienkeli, ja että hän oli Jeesuksen Kristuksen isä ja on meidän Jumalamme ja että Joseph opetti tätä periaatetta.
Wilford Woodruffin päiväkirja, 16.12.1867

Vaikka Joseph Smith ei koskaan saarnannutkaan oppia selvin sanakääntein, hän selvästikin vihjasi siihen:
Pappeus annettiin ensin Aadamille; hän oli ensimmäinen, joka kutsuttiin johtamaan armotaloutta, ja hänellä oli johtamisen avaimet sukupolvesta toiseen. Hän sai sen luomisessa, ennen kuin maailmaa olikaan, kuten kerrotaan Ensimmäisessä Mooseksen kirjassa luvussa yksi jakeissa 26, 27 ja 28. Hänen vallittavakseen annettiin kaikki elävät olennot. ...
Daniel puhuu kirjansa seitsemännessä luvussa Vanhaikäisestä. Hän tarkoittaa sillä vanhinta ihmistä, isäämme Aadamia, Miikaelia, joka on kutsuva lapsensa koolle ja pitävä neuvoa heidän kanssaan valmistaakseen heidät Ihmisen Pojan tulemiseen. Hän [Aadam] on ihmissuvun isä, ja hän on kaikkien ihmisten henkien johdossa, ja kaikkien niiden, joilla on ollut avaimet hallussaan, on seistävä hänen edessään tässä suuressa neuvonpidossa. ... Ihmisen Poika seisoo hänen [Aadamin] edessään, ja hänelle [Jeesukselle] annetaan kirkkaus ja valta-asema. Aadam luovuttaa Kristukselle huoneenhallituksensa, joka hänelle oli annettu maailman avainten hallussapitäjänä, mutta hänelle jää silti asemansa ihmissuvun päänä.
Profeetta Joseph Smithin opetuksia, ss. 155-6.
MAP-kirkon pääasiallinen kanta on joidenkin jäsenten esittämänä se, ettei Aadam = Jumala -teoria ole kirkon virallista oppia, vaan Brigham Youngin henkilökohtainen uskomus, ja että profeetoilla voi olla yksityisiä, erheellisiä mielipiteitä, mutta ne eivät vaikuta heidän asemaansa profeettoina.

Loppulause

Täysin varmasti Brigham Young piti itse sitä oppina, jopa käytti oppi-sanaa useassa tapauksessa viitatessaan siihen. Mormonikirkon puolestapuhujat eivät yleensä käsittele sitä, että Brigham Young liitti opin temppeliseremonioihin, joiden tarkoituksena on saada kelvolliset ymmärtämään jumaluuden mysteereitä, ja joiden piti oleman Joseph Smithin paljastamia ilmoituksia.
Sitä paitsi osoittavat kirkon tuon ajan johtavien auktoriteettien yksityiset päiväkirjat, paitsi Orson Prattia, että he ymmärsivät ja hyväksyivät Brigham Youngin julistukset aiheesta.
Youngin jälkeen kolme presidenttiä, jotka kaikki olivat mukana riidoissa Orson Prattin vastustaessa oppia, ja jotka pitivät Brigham Youngin puolta, antoi opetuksen säilyä koskemattomana temppeliseremonioissa. Joseph F. Smith poisti sen, ei siksi että hän olisi vastustanut oppia, vaan ulkopuolisten sitä vastaan tekemien hyökkäysten vuoksi, samoin kuin siksi että se aiheutti niin pajon sekaannusta kirkon sisällä.
Yllämainittu Van Halen tulkinta aiheesta saattaa olla rauhoittava kirkon jäsenille, jotka hyväksyvät sen auktoriteetin, kun taas ulkopuoliselle aihe on vain yksi lisälenkki pitkästä todisteiden ketjusta, joka osoittaa, että Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkon johtajat eivät ole jumalallisesti innoitettuja.
MAP-kirkko väittää, että varhaiset kristityt luopuivat ja vääristivät jumalakäsityksen ajan mukana. On kuitenkin paljon helpompi dokumentoida mormoniopin muutoksia vain muutamien harvojen vuosien kuluessa — ankarasta monoteismista Mormonin kirjassa kaksijumalaisuuteen Luentoja uskosta-teksteissä, sitten Joseph Smithin esittelemään monijumalaisuuteen, jonka jumaluudet kehittyivät — vihdoin huipentuen Brigham Youngin Jumalan inhimillistämiseen: hän oli ensimmäinen ihminen.

Lisätietoa

Listätietoa "Adam-God" — Brigham Young's Theory or Divine Doctrine?
Listätietoa An Introduction To Mormonism's Adam-God Doctrine
Listätietoa Mormonijumalan kehitys
Listätietoa Brigham Youngin pitämä saarna v:lta 1852 kirjasta Journal of Discourses 1:46-53
Listätietoa Adam is God?
Listätietoa Hyvä pohdinta löytyy Tannerien kirjasta LDS Apostle Confesses Brigham Young Taught Adam-God Doctrine, sisältää valokopion Bruce R. McConkien yksityisestä myönnöstä että Brigham Young todella opetti tätä oppia. Saatavilla tilaamalla Utah Lighthouse Ministrystä. Vastaavaa materiaalia on myös Banisterin kirjassa For Any Latter-Day Saint
Lisätietoa McConkien Englandille lähettämän nuhtelukirjeen teksti

 


 Etusivu > Artikkelit | Sivun alkuun

 

 1999-04-21 — 2004-02-25