Tätä ei enää LK:ssa ole. Se poistettiin ja sijalle avioliittoa selittämään pantiin meluttomasti luku 132, jossa "ilmoitetaan" moniavioisuuden "periaate".
Artiklatekstin jälkeen selostusta asiasta. Kuva
| Article of Marriage | Avioliittoartikla |
| According to the customs of all civilized nations, marriage is regulated by laws and ceremonies: therefore we believe, that all marriages in this church of Christ of Latter Day Saints, should be solemnized in a public meeting, or feast, prepared for that purpose: and that the solemnization should be performed by a presiding high priest, high priest, bishop, elder, or priest, not even prohibiting those persons who are desirous to get married, of being married by other authority. We believe that it is not right to prohibit members of this church from marrying out of the church, if it be there determination so to do, but such persons will be considered weak in the faith of our Lord and Savior Jesus Christ. | Kaikkien sivistyneiden kansakuntien tapojen mukaan avioliittoa sääntelevät lait ja seremoniat: siksi uskomme, että kaikki avioliitot tässä Myöhempien Aikojen Pyhien Kristuksen kirkossa pitää vihkiä julkisessa kokouksessa tai tarkoitusta varten järjestetyssä juhlassa: ja että johtavan ylipapin, ylipapin, piispan, vanhimman tai papin on suoritettava vihkiminen, eikä niitä henkilöitä, jotka haluavat antaa jonkun muun viranomaisen vihkiä heidät, saa estää. Me uskomme, että ei ole oikein estää tämän kirkon jäseniä avioitumasta kirkon ulkopuolella, mikäli he niin ovat päättäneet, mutta sellaisia henkilöitä pidetään heikkoina uskossa Herraamme ja Vapahtajaamme Jeesukseen Kristukseen. |
| Marriage should be celebrated with prayer and thanksgiving; and at the solemnization, the persons to be married, standing together, the man on the right, and the woman on the left, shall be addressed, by the person officiating, as he shall be directed by the holy Spirit; and if there be no legal objections, he shall say, calling each by their names: "You both mutually agree to be each other's companions, husband and wife, observing the legal rights belonging to this condition; that is, keeping yourselves wholly for each other, and from all others, during your lives." And when they have answered "Yes," he shall pronounce them "husband and wife" in the name of the Lord Jesus Christ, and by virtue of the laws of the country and authority vested in him: "may God add his blessings and keep you to fulfill your covenants from henceforth and forever. Amen." | Avioliittoa on juhlistettava rukouksella ja kiitoksella; ja vihkimistilaisuudessa henkilöiden, jotka vihitään, on seisottava yhdessä, miehen oikealla ja naisen vasemmalla, ja vihkimisen toimittavan henkilön on puhuteltava heitä niin kuin Pyhä Henki häntä ohjaa; ja elle ole mitään laillista estettä, hän sanoo, puhutellen heitä molempia nimeltä: "Te molemmat suostutte puolestanne toistenne kumppaniksi, mieheksi ja vaimoksi, noudattaen tähän ehtoon kuuluvia lakeja; se merkitsee, että antaudutte toinen toisellenne kokonaan ettekä kenellekään muulle koko elämänne ajan." Ja kun he ovat vastanneet "kyllä", niin hän julistaa heidät "mieheksi ja vaimoksi" Herran Jeesuksen Kristuksen nimessä ja maan lakien ja oman valtuutensa kautta "suokoon Jumala siunauksiaan ja kaitkoon tietä, jotta pitäisitte liittonne tästä lähtien ja ainaisesti. Aamen." |
| The clerk of every church should keep a record of all marriages, solemnized in his branch. | Jokaisen kirkon kirjanpitäjän on pidettävä kirjaa jokaisesta avioliitosta, joka toimitetaan hänen piirissään. |
|
All legal contracts of marriage made before a person is baptized
into this church, should be held sacred and fulfilled. Inasmuch
as this church of Christ has been reproached with the crime of fornication,
and polygamy: we declare that we believe, that one man should have
one wife; and one woman, but one husband, except in case of death,
when either is at liberty to marry again. |
Jokaista laillista avioliittoa, johon henkilö on
vihitty ennen kuin hänet on kastettu tähän kirkkoon
on pidettävä pyhänä ja toteutuneena. Koska tätä
Kristuksen kirkkoa on moitittu haureuden rikoksesta ja moniavioisuudesta,
me julistamme, että me uskomme, että yhdellä miehellä
on oltava yksi vaimo ja yhdellä naisella yksi aviomies, paitsi
kuolemantapauksessa, jolloin kumpikin on vapaa uudelleen naimaan. Ei ole oikein suostutella naista kasteelle hänen aviomiehensä tahtoa vastaan, eikä ole lainmukaista yrittää saada häntä jättämään aviomiehensä. Laki sitoo kaikkia lapsia tottelemaan vanhempiaan, ja on laitonta ja epäoikeudenmukaista yrittää suostutella heitä ottamaan omakseen jonkin uskonnollisen uskon, tai tulla kastetuksi, tai jättää vanhempansa ilman heidän suostumustaan. Me uskomme, että jokainen, jolla on valtaa lähimmäisiinsä ja estää heitä ottamasta vastaan totuutta, saa vastata tuosta synnistä. |
Jotkut mormonit voivat huomauttaa, että tämä kappale ei ollut jumalallista ilmoitusta Joseph Smithille, vaan että sen kirjoitti Oliver Cowdery. Joseph Smith kuitenkin hyväksyi sen, ja olisihan hänellä ollut kymmenisen vuotta aikaa (1835-1844) huomauttaa veljilleen, ettei tämä ollut oikein, ja korjata juttu. Sitä hän ei koskaan tehnyt. Smith päinvastoin lainasi tätä tekstiä useita kertoja nimenomaan pyrkiessään julkisuudessa peittelemään omaa moniavioisuuttaan:
Uskovatko mormonit siihen, että pitäisi olla useampia kuin yksi vaimo? Eivät, ei yhdellä kertaa. Mutta he uskovat, että jos heidän puolisonsa kuolee, heillä on oikeus mennä uudelleen naimisiin.
Profeetta Joseph Smithin opetuksia, s. 118, MAP-kirkko, 1985.Olemme lainanneet ylläolevaa avioliittosääntöä ainoana tässä kirkossa harjoitettavana näyttääksemme, että tri. J.C. Bennettin "salainen vaimo-järjestelmä" on hänen omaa keksintöään; ja lisäksi vapauttaaksemme julkisen yleisön harhaluulosta osoittamalla, että sanottu Bennett ja hänen misantrooppinen ystävänsä Origen Bachelor parjaavat väärällä ja häpeällisellä tavalla viatonta kansaa, ja heidät tarvitsee vain tuntea, niin heitä vihaa ja halveksii. Tämän vahvistukseksi esitämme seuraavat todistukset:
Me allekirjoittaneet Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkon jäsenet ja Nauvoon kaupungin asukkaat, perheellliset henkilöt, todistamme ja julistamme, ettemme tiedä muista avioliittojärjestelmistä kuin siitä, joka on julkaistu Opin ja liittojen kirjassa, ja annamme tämän todistuksen näytöksi siitä, että tri. J.C. Bennettin "salainen vaimo-järjestelmä" on hänen oma luomuksensa, sillä me emme tiedä mistään sellaisesta yhteistöstä tällä paikkakunnalla emmekä ole koskaan kuulleetkaan sellaisesta.
S. Bennett,
N[ewel] K. Whitney, [oli pari kuukautta aiemmin todistamassa tyttärensä ja Smithin "vihkimistä" ja itsekin vihitty useampiin naisiin]
George Miller,
Albert Pettey,
Alpheus Cutler,
Elias Higbee,
Reynolds Cahoon,
John Taylor, [hankkinut jo useampia vaimoja]
Wilson Law,
E. Robinson,
W[ilford] Woodruff, [tiesi moniavioisuuden "periaatteesta"]
Aaron JohnsonMe allekirjoittaneet naisten Apuyhdistyksen jäsenet ja naineet naiset todistamme ja julistamme, ettemme tiedä Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkossa harjoitettavan mitään muuta avioliittojärjestelmää kuin sitä, joka on julkaistu Opin ja liittojen kirjassa, ja annamme tämän todistuksen julkisuuteen näytöksi siitä, että J.C. Bennettin "salainen vaimo-järjestelmä" on hänen omatekoinen paljastuksensa.
Emma Smith, johtaja,
Elizabeth Ann Whitney, neuvonantaja, [oli ollut todistamassa moniavioisia seremonioita, mm. oman tyttärensä vihkimistä Smithiin]
Sarah M. Cleveland, neuvonantaja, [vih. Smithiin varhain v. 1842]
Eliza R. Snow, sihteeri, [vih. Smithiin 29.6.1842]
Leonora Taylor, [tiesi miehensä Johnin hankkineen useampia vaimoja]
Jane Law, [ym. yhteensä 19 naista]Times and Seasons, Vol.3, No.23 Nauvoo, Illinois, 1.10.1842, s.939-.940
Bennett-parka sai näin kuulla kunniansa, vaikka olikin aivan oikeassa. Tämän julkaistessaan Joseph Smithillä oli parisenkymmentä "henkivaimoa" ainoan laillisen vaimonsa Emman lisäksi. Emma ei koskaan hyväksynyt moniavioisuutta.
1.8.1842 julkaisi apostoli Parley P. Pratt seuraavaa:
Mutta tiedoksi niille, joita nuo typerät kertomukset kahdesta vaimosta saattavat ahdistaa, haluamme sanoa, että sellaista periaatetta ei koskaan ole ollut olemassa myöhempien aikojen pyhien keskuudessa eikä tule olemaankaan.
Kuitenkin Pratt sanoo omaelämäkerrassaan myöhemmin, että Joseph Smith selitti hänelle ilmoitusta selestisestä avioliitosta jo tammikuussa 1840.1
Eräässä Nauvoon kaupunginvaltuuston kokouksessa tammikuussa 1844 Smith "puhui henkivaimoisuudesta ja selitti: Mies, joka lupaa pitää salaisuuden eikä pidä sitä, on valehtelija, eikä häneen saa luottaa." Kuukautta myöhemmin hän ja hänen veljensä Hyrum Smith ilmoittivat, että he olivat erottaneet kirkosta erään vanhimman, sillä hän oli "saarnannut moniavioisuutta, ja muita vääriä ja turmeltuneita oppeja."2
Edellisenä kesänä Hyrum oli nainut kolme moniavioista vaimoa itselleen, ja luki Nauvoon vaarnan korkealle neuvostolle jumalallisen ilmoituksen uudesta ja iankaikkisesta liitosta koskien avioliittoa ja monivaimoisuutta, jota William Claytonin päiväkirjan mukaan kutsuttiin koodinimityksellä "pappeus". Kuitenkin maaliskuussa 1844 Hyrum Smith kirjoitti, että väittämä, jonka mukaan "miehellä, jolla on tietty pappeus, saa olla niin monta vaimoa kuin hän haluaa ... [on] ... väärää oppia, sillä mitään sellaista oppia ei opeteta, eikä täällä harjoiteta mitään sellaista." Kesäkuussa 1844 Hyrum antoi Nauvoon kaupunginvaltuustolle vakuutuksen ja myös julkaisi sen sanoen, ettei hänen lukemallaan ilmoituksella "ollut mitään tekemistä nykyisen ajan kanssa."3
Vaikka Joseph Smith oli nainut yli 30 moniavioista vaimoa vuoden 1844 toukokuuhun mennessä, hän valitti Nauvoon seurakunnalle, miten häntä syytettiin siitä, että hänellä oli "seitsemän vaimoa, kun minä voin löytää vain yhden." Kuukautta myöhemmin profeetta kirjoitti kirjeen kahdelle moniavioiselle vaimolleen neuvoen heitä liittymään häneen kun hän pakeni Nauvoosta.4
Tällaiset kieltämiset eivät vakuuttaneet mormonismin vastustajia, mutta ne aiheuttivat kyllä suurta hämmennystä pyhien joukossa, ja niistä muodostui ammuksia yli satavuotiseen väittelyyn moniavioisten Utahin mormonien ja yksiavioisen Uudelleenorganisoidun MAP-kirkon välillä.
Pyrkiessään vastaamaan siihen, miten Uudelleenorganisoitu MAP-kirkko käytti näitä Nauvoon kieltämisiä, Joseph Fielding Smith, joka oli ollut assistenttina kirkonan historiaosastolla vuodesta 1901 ja josta myöhemmin tuli kirkon presidentti, vakuutti v. 1905:
Olen kopioinut seuraavan tekstin profeetan käsinkirjoitetusta muistiinpanosta lokakuun viidenneltä v. 1843, ja tiedän, että se on aito.
Sitten hän lainasi Joseph Smithin päiväkirjaa, joka hänen mukaansa päättyi sanoihin
"... ja olen alinomaa sanonut, ettei yhdelläkään miehellä pidä olla enempää kuin yksi vaimo, ellei Herra toisin määrää."
Itse asiassa Joseph Smithin käsinkirjoitettu päiväkirja päättyy v. 1843 lokakuun viidennen päivän kohdalla sanoihin:
"Yhdelläkään miehellä ei pidä olla enempää kuin yksi vaimo."5
Joseph Fielding Smith näyttää käsikirjoituksen sijasta lainanneen toimitettuja painettuja lähteitä, vaikka hänellä olisi historianosastolla työskennellessään pitänyt olla mahdollisuus tarkistaa asia alkuperäisestä käsikirjoituksesta, niin kuin hän väitti tehneensä.
Jos täydellisen julkistamisen puute olisi ainoa mormonien moniavioisuuden historian "suhteellisen totuuden" osoitus, ongelma olisi verrattain yksinkertainen. Mutta tilannetta monimutkaistaa se, että mormonit antavat kielelle ja sanoille erityismerkityksiä, joilla on eri (vaikkei ehkä aivan vastakkainen) merkitys kuin tavallisessa käytössä, ja sitä paitsi antamalla painokkaita lausuntoja historiallisista tapahtumista tai olosuhteista, joiden voidaan todistaa todellisuudessa olleen päinvastaisia.
V. 1886 eräässä Deseret Evening News -lehden pääkirjoituksessa esiteltiin eräs erityisen merkittävä motiivi puolustamaan erityistä suhtautumistapaa moniavioisuuteen, ja B. H. Roberts teki osaltaan tätä motiivia suosituksi John Taylorin elämäkerrassa, joka julkaistiin v. 1892.
Molemmissa julkaisuissa oltiin sitä mieltä, että kun moniavioisuuden harjoittamisesta oli kyse, niin jos apostolit (ja heidän muassaan kuka tahansa myöhempien aikojen pyhä) olivat jumalallisen käskyn tai salassapitoliiton velvoittamia, ja jos sen liiton joku apostoleista rikkoi kertomalla asiasta muille, niin toiset, jotka noudattivat salassapitoliittoa olisivat oikeutettuja tai jopa velvollisia kieltämään paljastukset väärinä.6
- Latter-Day Saints Millennial Star 3 (elok. 1842): 74; Autobiography of Parley P. Pratt (Salt Lake City: Deseret Book Company, 1964), ss. 297-98; Philadelphia Branch Minutes (1840-54), 13.1.1840, s. 2, RLDS-kirkon arkistot, Smithin ja Prattin osallistumisesta konferenssiin, johon omaelämäkerta viittasi. Tähän aikaan Pratt oli naimisissa toisen vaimonsa kanssa, ensimmäinen oli kuollut. Vaikkei Joseph Smith eritellytkään maallisen moniavioisuuden olevan osa ilmoitusta, niin hänen opetuksissaan iankaikkisuudesta oli ilmiselviä moniavioisuuden vihjauksia Parley P. Prattille ja hänen kahdelle vaimolleen.
- Nauvoon kaupunginvaltuuston pöytäkirja 3.1.1844, MAP-kirkon arkistot; Times and Seasons 5 (1.1.1844): 423.
- Times and Seasons 5 (15.3.1844): 474, Nauvoo Neighbor, 19.6.1844, Jenson, "Plural Marriage," pp. 227-28; William Clayton, Diary, 7.3., 22.4., 27.4., 23.5., 26.5., 12.7.1843; Bachman, "A Study of the Mormon Practice of Plural Marriage," pp. 349, 351, 353.
- History of the Church 5: 72, Jenson, "Plural Marriage," pp. 233-34, Bachman, "A Study of the Mormon Practice of Plural Marriage," pp. 113-15, 333-36, Jessee, Personal Writings of Joseph Smith, pp. 598, 697.
- Smith, Blood Atonement and the Origin of Plural Marriage, p. 55; Joseph Smith, Diary, 5.10.1843, MAP-kirkon arkistot, mikrofilmi UMAP-kirkon arkistossa. Vanhin Smith lainasi siis itse asiassa toimitettuja versioita Joseph Smithin päiväkirjasta, joka oli ilmestynyt painettuna kymmeniä vuosia aiemmin lehdissä Deseret News ja LDS Millennial Star ja hiljattain kirkon historiasarjassa History of the Church 6:46. Ks. taustatietoja: Joseph Fielding Smith, Jr., ja John J. Stewart, The Life of Joseph Fielding Smith, Tenth President of The Church of Jesus Christ of Latter-day Saints (Salt Lake City: Deseret Book Company, 1972), pp. 126-27, 134-35.
- D. Michael Quinn, "LDS Church Authority and New Plural Marriages 1890-1904" julkaisussa Dialogue: A Journal of Mormon Thought, Vol.18, No.1, (kevät 1985) p.19.
Etusivu > Artikkelit | Palaute
2000-12-07 — 2001-11-17