Artikkelit > Mormonin kirja



Smithsonian-instituutin lausunto

Jos kirjoittaa Yhdysvaltain Luonnonhistorialliseen museoon ja kysyy, mitä mieltä he ovat Mormonin kirjasta, vastauksena tulee tunnustus kyselyn vastaanotosta sekä seuraavan kaltainen kopio standardikirjeestä. Lopuksi Smithsonianin ehdotus lukumateriaalista niille, jotka ovat kiinnostuneita Amerikan mantereen muinaisuudesta.

Huomautettakoon, että instituutin ei ensinkään olisi tarvinnut kirjoittaa tällaista lausuntoa, elleivät tosiuskovaiset mormonit olisi kulkeneet ympäriinsä kerskaillen instituutin käyttävän Mormonin kirjaa oppaanaan.

Tietoa Kansallisen Luonnonhistorian museon
Smithsonian-instituutilta
Washington, D.C. 20560

Smithsonian-instituutin antropologian laitos on saanut äskettäisen kyselynne, joka koskee oletettua Mormonin kirjan käyttöä tieteellisenä oppaana.

Mormonin kirja on uskonnollinen dokumentti eikä tieteellinen opas. Smithsonian-instituutti ei ole koskaan käyttänyt sitä arkeologisissa tutkimuksissaan, eikä saamanne päinvastainen tieto ole oikea. Liite Mormonin kirjaa koskeva lausunto antaa oikeaa tietoa Smithsonianin näkemyksestä. Liite kirjoitettiin vastaamaan niihin lukuisiin kysymyksiin, joita instituutti saa tästä aiheesta.

Koska Smithsonian-instituutti pitää sen nimen luvatonta käyttöä epätoden tiedon jakamisessa laittomana, pitäisimme arvossa sitä, että auttaisitte meitä kertomalla meille Smithsonianin instituutin nimeä väärin käyttäneiden henkilöiden nimet. Olkaa hyvä ja ottakaa yhteyttä seuraavaan osoitteeseen:

Public Information Officer
Department of Anthropology
National Museum of Natural History
Smithsonian Institution, MRC 112
Washington, DC 20560


Valmistanut Antropologian laitos
SMITHSONIAN-INSTITUUTTI
1996

Mormonin kirjaa koskeva lausunto

  1. Smithsonian-instituutti ei ole koskaan käyttänyt Mormonin kirjaa tieteellisenä oppaana millään tavalla. Smithsonianin arkeologit eivät näe mitään suoraa yhteyttä uuden maailman arkeologian ja kirjan aiheen välillä.
  2. Amerikan intiaanien fyysinen tyyppi on perustaltaan mongoloidinen, ja se on lähinnä sukua itäisen, keskisen ja koillisen Aasian kansojen kanssa. Arkeologiset todisteet osoittavat, että nyky-intiaanien esi-isät saapuivat uuteen maailmaan — luultavasti sitä maasiltaa myöden, jonka tiedetään peittäneen Beringin salmen aluetta viime jääkauden aikana — jatkuvassa pienten vaellusten sarjassa alkaen n. 25 000 - 30 000 vuotta sitten.
  3. Nykyinen todistusaineisto osoittaa, että ensimmäiset tälle mantereelle idästä saapuneet ihmiset olivat norjalaisia, jotka oleskelivat lyhyen aikaa Pohjois-Amerikan koillisosassa vuoden 1000 tienoilla ja asettuivat sitten Grönlantiin. Ei ole olemassa mitään todisteita siitä, että he olisivat päätyneet Meksikoon tai Väli-Amerikkaan.
  4. Uudessa maailmassa ei ollut ennen Kolumbuksen tuloa yhtään Vanhan maailman pääasiallista talouskasvia tai kotieläimiä (paitsi koiraa). Tämä on eräs niistä pääpiirteistä, jotka kannattavat sellaista tieteellistä teoriaa, että mikäli yhteyksiä Vanhaan maailmaan oli olemassa, niillä oli hyvin vähän merkitystä Amerikan intiaanien sivilisaatioiden kehitykselle. Amerikan intiaaneilla ei ollut vehnää, ohraa, kauraa, hirssiä, riisiä, karjaa, sikoja, kanoja, hevosia, aaseja tai kameleita ennen vuotta 1492. (Kameleita ja hevosia oli Amerikassa biisonien, mammuttien ja mastodonttien joukossa, mutta kaikki nämä eläimet kuolivat sukupuuttoon n. 10,000 e.a.a siihen aikaan, kun suuren riistan metsästäjät matkasivat yli Amerikan.)
  5. Uudessa maailmassa ei ollut käytössä rautaa, terästä, lasia tai silkkiä ennen vuotta 1492 (paitsi paikoittaista sulattamattoman meteoriittiraudan käyttöä). Kuparimalmia työstettiin eri paikoissa ennen Kolumbusta, mutta todellinen metallurgia rajoittui eteläiseen Meksikoon ja Andien alueelle, missä siihen liittyi myöhäisenä esihistoriallisena aikakautena kulta, hopea, kupari ja niiden seokset, mutta ei rautaa.
  6. On olemassa sellainen mahdollisuus, että kulttuuripiirteiden leviäminen yli Tyynenmeren Väli-Amerikkaan ja Etelä-Amerikan luoteisrannikolle lähti alkuun useita vuosisatoja ennen kristillistä ajanlaskua. Mikään sellainen pallonpuoliskojen välinen kontakti ei näytä olleen summittaisten, itäisestä tai eteläisestä Aasiasta lähtöisin olleen merimatkan tulosta. Ei ole ollenkaan varmaa, että sellaisia yhteyksiä syntyi myöskään muinaisten egyptiläisten, heprealaisten tai muiden läntisen Aasian ja Lähi-Idän kansojen kanssa.
  7. Kukaan arvossapidetty egyptologi tai muu Vanhan maailman arkeologian erikoistuntija tai kukaan Uuden maailman esihistorian tuntija ei ole löytänyt tai vahvistanut mitään suhdetta Meksikon ja Egyptin arkeologisten jäänteiden välillä.
  8. Raportteja muinaisen egyptin, heprean tai muun Vanhan maailman kirjoituksissa Uuden maailman esikolumbiaanisissa yhteyksissä on ilmestynyt usein sanomalehdissä, aikakauslehdissä ja sensaatiomaisissa kirjoissa. Mitkään näistä väitteistä eivät ole kestäneet arvossapidettyjen oppineiden tutkimusta. Yhtään Vanhan maailman kirjoitusmuodon kaiverrusta ei ole voitu näyttää esiintyneen missään Amerikan osassa ennen vuotta 1492, paitsi joitakin Gröönlannista löydettyjä norjalaisia riimukiviä.
  9. Mormonin kirjan kappaleita on Kansallisen Luonnonhistorian museon
    Smithsonian-instituutin kirjastossa.

Ehdotus lukumateriaaliksi

  • Coe, Michael D. Mexico. 4th revised edition. Thames & Hudson, 1994 (A well-written, authoritative summary of Mexican archeology.)
  • Coe, Michael D. The Maya. 5th revised edition. Thames & Hudson, 1993. (A general summary of the archeology of the Maya.)
  • Coe, Michael D. and Richard A. Diehl. In the Land of the Olmecs. 2 vols. University of Texas Press, 1980.
  • Fagan, Brian. Ancient North America: The Archaeology of a Continent. 2nd ed. New York; Thames & Hudson, 1995.
  • _____. Kingdoms of Gold, Kingdoms of Jade: The Americas Before Columbus. New York: Thames & Hudson, 1991.
  • Ferguson, Thomas S. One Fold and One Shepherd. San Francisco: Books of California, 1958. (A book presenting the Mormon point of view.)
  • Freidel, David, Linda Schele, and Joy Parker. Maya Cosmos. NY: New York: William Morrow & Co., 1993.
  • Hammond, Norman. Ancient Maya Civilization. New Brunswick, New Jersey: Rutgers University Press, 1982.
  • Hunter, Milton R. and Thomas S. Ferguson. Ancient America and the Book of Mormon. Oakland, California: Kolob Book Co., 1950 (The Mormon point of view is presented.)
  • Jennings, Jesse D. Prehistory of North America. 2nd edition, McGraw Hill, 1989.
  • Lamberg-Karlowsky, C.C. and Jeremy A. Sabloff. Ancient Civilizations: The Near East and Mesoamerica. 2nd ed. Prospect Heights, IL: Waveland Press, 1995. (Chapter 4 disucusses the first Mesoamerican civilization and its origin. Very readable.)
  • Marcus, Joyce. Mesoamerican Writing Systems: Propaganda, Myth, and History in Four Ancient Civilizations. Princeton, NJ: Princeton University Press, 1992.
  • Papers of the New World Archeological Foundation. Provo, Utah: Brigham Young University, 1952-. (Published results of archeological investigations in Mesoamerica by the Foundation, supported by the Mormon Church.)
  • Riley, Carroll L. et al., editors. Man Across the Sea: Problems of Pre-Columbian Contacts. Austin: University of Texas Press, 197(6). (A collection of articles, mostly by well-qualified specialists, concerning transoceanic contacts.)
  • Sabloff, Jeremy A. Cities of Ancient Mexico: Reconstructing a Lost World. New York, NY: Thames & Hudson, 1990.
  • Schele, Linda, and David Freidel. A Forest of Kings: The Untold Story of the Ancient Maya. New York, NY: William Morrow & Co., 1992.
  • Wanchope, Robert. Lost Tribes and Sunken Continents. University of Chicago Press, 1974 (Chapter 4 covers Mormon theories, setting them in the context of other nonscientific schemes. Author is a well-qualified specialist on Mexican archeology.)
  • Williams, Stephen. Fantastic Archaeology: The Wild Side of North American Prehistory. Philadelphia: University of Pennsylvania Press, 1991. (See the chapter "Archaeology and Religion: Where Angels Fear to Tread.")

Käypä kirjastossa katsomassa, onko jotakin näistä suomennettu. Omasta puolestani ehdottaisin vielä lisäksi tai jopa ensimmäiseksi Stan Larsonin kirjaa Kultaisten levyjen etsintä, joka tekee oikeutta Thomas S. Fergusonille.

 


 Etusivu | Sivun alkuun

 

 2000-11-25 — 2004-08-26