Jos olet tutkimassa mormonikirkkoa (Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkko, MAP-kirkko), se luultavasti tapahtuu yksityisissä tapaamisissa kodissasi kirkon lähetyssaarnaajien kanssa.

Jokaisen nuoren miehen pitää suorittaa lähetystyö. Se ei ole valinnainen; se on velvollisuutenne.
Spencer W. Kimball, Church News, 9.10.1983

Lähetystyö ei ole kirjaimellisesti pakollinen, mutta sosiaaliset paineet suorittaa se ovat todella kovat. Jokaisen 19-vuotiaan mormonipojan odotetaan lähtevän lähetystyöhön. He uhraavat kaksi vuotta elämästään asian hyväksi juuri silloin, kun aikuisuus ja elämä ovat heille aukeamassa. Monet ovat lähteneet lähetystyöhön perheen, suvun, seurakunnan ja koko kulttuuriperinteensä aiheuttaman sosiaalisen paineen vuoksi — eivät siksi, että olisivat henkilökohtaisesti erityisen halukkaita tai innokkaita. Monet lähetyssaarnaajat tuntevat jatkuvasti voimakasta syyllisyydentunnetta, elleivät pysty käännyttämään ihmisiä kirkkoon.
    Heidän elämänsä on tiukkojen sääntöjen säätelemää, heitä saattaa vaivata koti-ikävä ja yksinolon kaipuukin (heidän on pakko olla yhdessä koko ajan) ja he saattavat olla lopen väsyneitä ja nälkäisiäkin, kun tapaat heidät. Kolmeen vuoteen eivät lähetystyössä olevat ole saaneet ollenkaan käyttää edes sähköpostia, nyt (tammik. 2002 alkaen) heille sallitaan se tietyissä rajoissa kerran viikossa. Lähetyskentän presidentillä on ilmeisesti kuitenkin valta rajoittaa harkintansa mukaan käyttöä vielä enemmän.

Lähetystyön suorittamiseen sisältyy sosiaalisen statuksen kohoaminen: kaksi vuotta työnsä kunnialla tehnyttä mormonipoikaa sanotaan "palanneeksi lähetyssaarnaajaksi", "Returned Missionary" eli RM; mormonitytöt ovat yleensä kiinnostuneempia tällaisista pojista kuin lähetystyön hylänneistä. Jos poika lähetetään jonkin rikkeen vuoksi kotiin kesken kaiken, häntä saatetaan pitää vähempiarvoisena ja kunniattomana.

Kohtelethan siksi heitä ystävällisesti, vaikket olisikaan kiinnostunut MAP-kirkosta.

Jos esimerkiksi amerikkalainen nuori mies saa kutsun palvella kaksivuotisen lähetystyönsä Suomessa, hän menee ensin pariksi kuukaudeksi harjoittelemaan Brigham Youngin yliopiston yhteydessä ja alaisena toimivaan Provossa, Utahissa sijaitsevaan lähetyssaarnaajien keskukseen (MTC, Missionary Training Center). Tällaisia keskuksia on lähes parillakymmenellä paikkakunnalla maailmassa.
Esimerkkinä kustannuksista mainittakoon amerikkalaiset vanhemmat, jotka panevat poikaansa tai tytärtään varten n. 400 dollaria erityiselle lähetyssaarnaajatilille joka kuukausi koko hänen lähetystyönsä ajan — 24 x 400 = 9600 dollaria. Riittääkö tämä sitten lähetyssaarnaajan kaikkiin menoihin, riippuu varmastikin maasta, jossa hän työtä tekee. Jäsenet antavat yleensä kymmenystensä yhteydessä myös jotakin erityiseen lähetyssaarnaajarahastoon.
Lähetyssaarnaajat harjoittelevat kielen opiskelun rinnalla esim. roolileikkien avulla keskusteluja ja erilaisia tilanteita, joita he joutuvat lähetystyössään kohtaamaan. Heillä on myös pyhien kirjoitusten tutkiskelua ja he käyvät viikoittain temppelissä. He eivät saa poistua keskuksen alueelta tai tavata ulkopuolisia.
Lähetyssaarnaajat eivät saa tuoda mukanaan pyhien kirjoitusten ja päiväkirjan lisäksi muita kirjoja kuin Jeesus Kristus, Uskonkappaleet, Kummia tekoja ja ihmeitä, Our Search for Happiness, Totuuden palautus sekä Evankeliumin periaatteet. Heille ei myöskään saa lähettää mitään muita kirjoja. He eivät saa tuoda esim. kännykkää, sylimikroa, korvalappustereoita, sähköistä almanakkaa tms. mukanaan. Musiikkikasetit eivät saa sisältää lähetystyötä häiritsevää musiikkia. Kameran on oltava yksinkertainen ja halpa. Radio ja videokamera ovat kiellettyjä kapineita. Jopa olkalaukun on oltava hyväksyttyä, MTC:stä ostettavaa mallia. Monet kylläkin rikkovat tätä sääntöä.
Lähetyssaarnaajien antamissa "keskusteluissa" korostetaan kovasti kirkon kristillisyyttä, raamatullisia viitteitä ja uskoa Jeesukseen. Niistä saa sellaisen vaikutelman, että mormonikirkko on melko tavallinen hyväätekevä kristillinen kirkko siinä kuin monet muutkin, ja ettei sen perustuksissa ole mitään outoa. Erikoisuus liittyy vain siihen, että heillä on muilta puuttuva "evankeliumin täyteys" ja "valtuus".

Jos menet mukaan kuultuasi ainoastaan MAP-kirkon lähetyssaarnaajien esittämän tarinan, ostat sian säkissä.

Lue siis seuraavatkin dokumentit, ennen kuin sitoudut mihinkään.

2. Lähetyssaarnaajien myyntitekniikasta sekä tiivistelmä heidän antamistaan kuudesta vakiokeskustelusta.
3. Mitä lähetyssaarnaajat eivät mielellään kerro sinulle — muutamia avainkohtia, joista he luultavasti kertovat sinulle oman versionsa keskustelujen ja tuttavuutenne edistyessä, ja mitä niiden taakse kätkeytyy
4. Elämäsi mormonina