Tämä
Joseph Smithin elämän kirjoitusten, henkilökohtaisten
mietteiden ja arkipäivän tapahtumien laaja kokoelma sisältää
yksitoista eri dokumenttia järjestettynä kronologisesti
yhteen halpaan volyymiin. Faulring on säilyttänyt alkuperäisen
oikeinkirjoituksen ja lauserakenteen niin pitkälle kuin mahdollista.
Dokumentit lähtevät alkuun ainoasta tiettävästä
Joseph Smithin omakätisestä yrityksestä kirjata tapahtumat
ensimmäisen näkynsä ajoilta, ja kronikoivat hänen
elämäänsä ajalta v. 1832 kesäkuun 22. päivään
asti v. 1844, viisi päivää ennen hänen kuolemaansa
Carthagen lynkkaajien käsissä.
Tähän kirjaan sisältyy myös yksityiskohtainen
johdanto, kartta avainpaikkakunnista, laaja lista "Joseph Smithin
kronologia", lyhyitä elämäkerrallisia väläyksiä
vaikuttajahenkilöistä sekä bibliografia Joseph Smithiin
liittyvästä kirjallisuudesta. Sopivana päätteenä
kirjan lopussa on 21 sivun verran käytännöllistä
hakemistoa.
Josephin arkipäivää
Päiväkirjojen ja muistiinpanojen sisältö on vuoroin huumoripitoista,
tylsää, valaisevaa, kuivaa ja paljastavaa. Niiden kautta saamme tuntuman
Josephin päivittäisiin puuhiin ja mielipiteisiin. Esimerkkinä voimme
antaa kohdan lauantaista 5. joulukuuta 1835:
Sain tänään kirjeen ... Parley Prattin anopilta Herkimerin piirikunnasta
New Yorkissa. Sisältö oli turhanpäiväinen, mutta postitus maksoi
minulle 25 senttiä. Mainitsen tämän, koska se on tavallista, ja
minulle aiheuttavat kovasti menoja henkilöt, joista en tiedä
mitään, paitsi että heiltä puuttuvat hyvät
tavat... tavallinen kunnioitus ja hyvä kasvatus saisivat
heidät maksamaan postimaksun kirjeistään. (s. 71)
Nämä päiväkirjat kirjaavat myös tärkeitä
ja silloin tällöin huvittavia tapahtumia myöhempien
aikojen pyhien yhteisön sisällä. Lauantain, huhtikuun
28. päivän v. 1838 kohdalla meillä on erään
Aaron Lyonin, istuvan ylipapin, kertomus. Aaron tarvitsi vaimon,
ja ryhtyi sen vuoksi "miettimään keinoa hankkia sellainen."
Kohta jatkuu:
Hän aloitti saamalla (kuten hän sanoi) ilmoituksen
Jumalalta, että hänen piti naida rouva Jackson, tai
että hän oli nainen, josta piti tehdä hänen
vaimonsa ... . Siksi hän kertoi rouva Jacksonille saaneensa
Jumalalta ilmoituksen, että tämän aviomies oli
kuollut jne. ja että tämän täytyi suostua
naimaan hänet, tai hänestä [rouva Jacksonista]
tulisi onneton iankaikkiseksi; sillä hän oli nähnyt
tämän tulevaan elämän tilaan ja että
rouvan täytyi muistaa, että ketä tahansa hän
[Aaron] siunaisi, se olisi oleva siunattu, ja ketä hän
kiroaisi, se olisi oleva kirottu, saaden hänen mielensä,
jos mahdollista, uskomaan, että hänen [pappeutensa]
voima riittäisi tekemään hänet iäksi
onnettomaksi, ellei nainen suostuisi hänen vaatimukseensa
jne. Näin he tulivat sopimukseen ja olivat pian menossa naimisiin,
mutta onneksi, tai kummankin epäonneksi, hääpäivää
edeltävänä päivänä, ihme! syytettymme
hämmästykseksi rouva Jacksonin aviomies palasi kotiin
... vanha herrasmies Lyon tiesi silloin (ellei aiemmin), että
hänen Jumalansa, joka antoi näitä ilmoituksia (mikäli
hän ilmoituksia sai) oli, ei enempää eikä
vähempää kuin perkele, ja lieventääkseen
rikoksensa rangaistusta pani koko syyn perkeleen niskoille ...
(s. 178).
Presidentti Sidney Rigdonin ja George M. Hinklen ankarasti kuritettua
häntä astui armo presidentti Joseph Smithin hahmossa esiin,
ja puhuen hänen puolestaan
"salli hänen yhä jäädä Myöhempien
Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkkoon, ja tähän
viimeiseen valtakuntaan" (s. 179).
Tämä on mielenkiintoinen näyte Joseph Smithin elämästä,
sillä vain kahdeksan vuotta aiemmin hän itse oli samankaltaisessa
tilanteessa kuin nyt veli Lyon.
Vuonna 1830 Joseph oli saanut ilmoituksen, jonka mukaan veljien
oli myytävä Mormonin kirjan tekijänoikeudet Kanadassa.
He epäonnistuivat siinä (osittain, koska ilmoitus lähetti
heidät väärään kaupunkiin), ja heidän
palattuaan Joseph Smithiä syytettiin väärin profetoimisesta.
Joseph vastasi sanomalla:
Jotkut ilmoitukset ovat Jumalasta: jotkut ilmoitukset ovat ihmisestä:
ja jotkut ilmoitukset ovat perkeleestä. (Comprehensive
History of the Church, Vol. 1, p. 165).
Jouduttuaan näin itse väärän ilmoituksen uhriksi
pystyi Joseph osoittamaan armoa jollekin muulle samaan tilanteeseen
joutuneelle.
Naiset ja pappeus
Eri päiväkirjat valottavat myös historiallisesti
joihinkin nykypäivän kiistoihin. Yksi esimerkki näistä
on naisten pappeus. Nykyään naisilla ei ole pääsyä
MAP-kirkon pappeuteen ja sen siunauksiin [paitsi jonkun miehen kautta].
Kuitenkin 28.4.1842 Joseph Smith näytti juuri perustetun "Naisten
Apuyhdistyksen" naisille, kuinka he saisivat omistukseensa
"pappeuden etuoikeudet, siunaukset ja lahjat" (s. 244).
Ilmeisesti näin tapahtui, sillä lauantaina, 7.10.1843
"Hiram ja hänen vaimonsa siunattiin, asetettiin ja voideltiin
[pappeuden täyteyteen]" (s. 418). Myöhemmin, sunnuntaina
23.10. "William Marks ja hänen vaimonsa voideltiin [pappeuden
täyteyteen ja voideltujen koorumin jäseniksi]" (p.
423). Kuultuamme näistä esimerkeistä voimme ihmetellä,
tullaanko nykypäivän naisilta jatkuvasti kieltämään
nämä samat siunaukset.
Feministi Maxine Hanksin ja eräiden muiden naisten protestikirje
15.10.2000
Viisauden sana
Päiväkirjoista esiin nouseva toinen kysymys on, paljonko
painoa olisi pantava "Viisauden sanalle". Josephin aikana
asia aiheutti ilmeisen selvästi hämmennystä. Niinkin
varhain kuin helmikuussa 1834 Joseph Smith lausui:
Kukaan tämän kirkon virallinen jäsen ei ole kelvollinen
toimimaan kirkon virassa, jos hän virallisena jäsenä
jättää noudattamatta viisauden sanaa eikä
elä sen mukaan sen jälkeen, kun sitä on hänelle
asianmukaisesti opetettu. (Profeetta Joseph Smithin opetuksia,
s. 116 ja Documentary History of the Church, osa 2, s.
34-35)
Tämän säännöksen vahvistuksen löydämme
m.m. David Whitmerin kirkosta erottamisessa 13.4.1838, jolloin ensimmäinen
häntä vastaan nostettu syytös oli ettei hän
"noudata viisauden sanoja" (s. 174). Sama syytös nostettiin
vanhin Almon W. Babbittia vastaan 19.8.1835, niin kuin on kirjattu
kirkon historiaan, osa 2, s. 252. Vanhin Babbitt myönsi syyllisyytensä
ja sanoi
"että hän oli ottanut vapauden rikkoa viisauden
sanaa presidentti Joseph Smith nuoremman ja muiden esimerkin mukaan
..."
Tämä voisi näyttää tyypilliseltä
yritykseltä sälyttää syy toisten niskoille,
paitsi että löydämme päiväkirjoista toistuvia
viittauksia Josephin omiin rikkomuksiin, mitä tulee Viisauden
sanaan.
20.1.1843 päiväkirja panee muistiin, että
Vanhin Hyde kertoi erinomaisesta viinistä, jota hän
joi idässä [Palestiinassa]. Joseph profetoi Herran nimessä,
että hän joisi viiniä hänen kanssaan siinä
maassa.
Eräs toinen viittaus on maaliskuun 11. vuonna 1843:
Joseph sanoi juoneensa teetä aamiaisella. Hänen
vaimonsa kysyi, oliko [se] hyvää. Hän sanoi, että
jos se olisi hiukan vahvempaa niin hän pitäisi siitä
enemmän, kun äiti Granger huomautti: "se on niin vahvaa
ja hyvää että sen minusta pitäisi vastata sekä
juomaa että ruokaa" (s. 332).
Perjantaina 31.5.1844 — "kävin katsomassa sisar Richardsia, joka
oli hyvin sairas. Panin käteni hänen päälleen.
Tilasin vähän vadelmateetä ja hän oli parempi." (s. 486). Lauantai, 1.6.1844 — "Join lasin olutta Moissersilla" (s. 486)
On helppo nähdä, miksi näiden päiväkirjojen
julkaisu on saanut jotkut kirkon johtomiehet huolestuneiksi. Ei
niinkään siksi, että Josephin teen, viinin tai oluen
juominen sinänsä olisi väärin, vaan lähinnä
siksi, että hänen ylläpitämänsä kaksoismoraali
asiassa oli väärin. Ilmeisesti tämän vuoksi
kirkon johtajat ovat käskeneet toimittaa pois kaikki ylläolevat
viittaukset Viisauden sanan rikkomiseen, kun he painattivat kirkon
historian History of the Church.
Esimerkiksi teoksen osassa 6, sivulla 424, kohta, jossa kerrotaan
perjantaista, 31. toukokuusta 1844, kuuluu näin:
kävin katsomassa sisar Richardsia, joka oli sairas.
Panin käteni hänen päälleen, kun hän voi
paremmin.
Vadelmatee (Viisauden sanassa kielletty "kuuma juoma") on
hävinnyt salaperäisesti. Ellei Raamattukaan suosittele tällaisia rajoituksia, ja ellei
Joseph itse ottanut niitä vakavasti, onko oikein pitää
Viisauden sanan noudattamista ehtona ikuisen elämän saavuttamiselle?
Sillä ihmisen on mentävä temppeliin saadakseen korotuksen,
eikä temppeliin voi päästä ilman suositusta.
Suositusta taas ei voi saada, ellei noudata Viisauden sanaa.
Viisauden sanasta
Temppelisuosituspuhuttelun kysymykset
Päiväkirjat sisältävät paljon historiallisia
tietoja valaisten daniittikysymystä (s. 198), Josephin varhaista
kertomusta Ensimmäisestä näystä se eroaa
huomattavasti nykyisestä, virallisesta kertomuksesta Kallisarvoisessa
Helmessä sekä eri näyistä ja ilmoituksista
(ss. 118, 152, 157, 248, 392, 432). Niistä löytyy myös
Josephin yksityinen opetus selestisestä avioliitosta joillekin
vanhimmille toukokuussa 1843 (s. 381), hänen omia moniavioisia
liittojaan huhtikuussa 1842 ja kesäkuussa 1843 (s. 387, 396),
ja hänen julkinen sekä
moniavioisuuden opettamisen että sen harjoittamisen kieltämisensä 5.10.1843
(s. 417)
Scott H. Faulring ja Signature Books ovat tehneet suuren palveluksen
mormonihistorian tutkijoille antamalla päiväkirjojen puhua
puolestaan. Kaikki materiaali ei luonnollisestikaan ole "kohottavaa",
mutta niille, jotka haluavat syventyä mormonismin perustajan
elämään ja aikaan, An American Prophet's Record
osoittautuu arvokkaaksi työkaluksi.
Kustantajalta:
Mormonismin perustajan Joseph Smithin (1805-1844) päiväkirjat
tarjoavat ensimmäistä kertaa kokonaisuudessaan painettuina
ylivertaisen näkymän tästä kiistellystä
amerikkalaisesta uskonjohtajasta. Aiemmat kokoomateokset ovat esitelleet
huolellisesti valikoituja ja joskus uudelleen kirjoitettuja kohtia
Smithin päiväkirjoista. Tässä puhdistamattomassa
laitoksessa Smith tulee esille uskottavana ja inhimillisenä,
halukkaana suomaan sekä jälkeläisille että opetuslapsilleen
täydellisen kuvan uskomuksistaan ja persoonallisuudestaan.
Olemme iloisia siitä, että nämä päiväkirjat
on tuotu tutkijoiden ja kiinnostuneiden jäsenten saataville
sekä MAP-kirkon että Uudelleenorganisoidun MAP-kirkon
jäsenten.
Daniel M. Larsen, Joseph Smith Family Association
Scott Faulringia on kiitettävä Joseph Smith nuoremman
henkilökohtaisten päiväkirjojen ... aikaavievästä,
vaivalloisesta ja rehellisestä toimittamisesta ja esittelemisestä.
... Niiden lukeminen ... antaa paljon paremman tuntuman siitä
miten Smithin mieli toimi, kuin mikään toisen asteen
lähde mitenkään voisi antaa.
Edward A. Warner, John Whitmer Historical Association Journal.
Scott Faulring valmistui v. 1983 Brigham Youngin yliopistosta pääaineenaan
historia. Hän työskenteli laajalti Signature Booksin julkaiseman
yhdeksän kirjan sarjan, Wilford Woodruffin (kirkon presidentin)
päiväkirjojen kanssa vuosina 1983-1985. Faulring on ilmavoimien
upseeri. |